Siirry pääsisältöön

Teollisuudessa syntyy päivittäin sivuvirtoja, joiden hyödyntämisellä pystyttäisiin vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja samalla parantamaan maataloudessa peltojen kasvukuntoa. Hyötykäyttöratkaisun pitää kuitenkin olla kaikilla mittareilla kannattava.

Varovaisten arvioiden mukaan Suomessa maataloudessa voitaisiin saavuttaa kaikkiaan 200 000 t CO2-ekv. päästövähennykset, kun hyödynnettäisiin täysimääräisesti kaikki teollisuudessa syntyvät kierrätyskalkit ja maanparannuskuidut sekä nyt kierrättämättä jäävä typpi.

Ravinteiden kierrätykselle on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita edellisessä ja nykyisessä hallitusohjelmassa. Jotta tavoitteet toteutuvat, pitää hyötykäyttöratkaisujen paitsi tuottaa teollisuudelle lisäarvoa myös tarjota kannattava elinkaarikustannus tai elinkaarituotto.

Mistä positiivinen lisäarvo syntyy? Sivutuotteen arvo määräytyy sen mukaan, kuinka arvokas ja kilpailukykyinen lopputuote on sen käyttäjälle. Kiertotaloudessakin tuotteen arvo määrittää rahan jakautumisen arvoketjun toimijoiden kesken: joskus lopputuotteen arvo kattaa sen valmistuksen kustannukset, toisinaan ei.

Hyötykäytön lisääminen ei voi automaattisesti tarkoittaa merkittäviä investointeja teollisuudelle tai muille toimijoille. Moni sivuvirta onkin mahdollista hyödyntää jo nyt yksinkertaisilla ja olemassa olevilla menetelmillä.

Esimerkiksi metsäteollisuuden kuitupitoisten sivuvirtojen typpi ja fosfori sekä orgaaninen aines saadaan jalostettua korkealaatuisiksi tuotteiksi maatalouteen ilman kalliita laite- tai laitosinvestointeja. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen maanparannusaineina on yksi loistava esimerkki kiertotaloudesta, jossa materiaalin käyttökohde on muuttunut radikaalisti.

Vuonna 2019 Soilfood jalosti maatalouden lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi liki 190 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja. Näin tuotettiin yhteensä 29 610 t CO2-ekv päästövähennys, joka vastaa 2 875 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Merkittävä osa kierrätetyistä ravinteista oli typpeä ja fosforia. Päästövähennys syntyy energiaintensiivisesti tuotettujen väkilannoitteiden ja neitseellisten luonnonvarojen käytön vähenemisestä sekä peltojen hiilivaraston kasvattamisesta. Laskelmissa on otettu huomioon myös tuotannon ja kuljetuksen päästöt.

Kun pelloilla hyödynnetään orgaanista hiiltä sisältäviä sivuvirtoja, maaperän hiilivarasto kasvaa ja kasvukunto paranee. Viljelijälle hiilen sitoutuminen tarkoittaa parempaa maan multavuutta ja edelleen parempaa tuottavuutta.

Hiilen sitominen peltoon on paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaa, myös varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Multavampi pelto on nimittäin viljelyvarmempi ja tuottaa satoa myös epävarmemmissa sääolosuhteissa.

Kirjoittaja on Soilfoodin teollisuuden palveluista vastaava johtaja.

Olli Lehtovaara

olli.lehtovaara@soilfood.fi

Puheenvuoro on julkaistu alun perin Tekniikka & Talous -lehdessä 27.3.2020.

Lue myös:

Soilfoodin toiminnan kulmakivi – tuotelaatu

Jaa

Lue myös