Rekry
16.10.2024
REKRY: Laatuasiantuntija (laatupäällikön vanhempainvapaan sijaisuus)
Lue lisää
Konkreettisia toimia Saaristomeren fosforikuormituksen vähentämiseksi
Liedon Savijoella, parikymmentä kilometriä Saaristomereltä yläjuoksulle, levitetään pelloille maanparannusaineita. Soilfoodin Rakennekalkit ja Ravinnekuidut valittiin mukaan hankkeeseen, jossa tutkitaan maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuuksia. Saaristomeren 100 tonnin vuotuinen fosforikuormituksen vähennys on mahdollista saavuttaa, mikäli maanviljelijöillä on käytettävissään kaikki tehokkaiksi osoitetut vesiensuojelukeinot.
Nimensä mukaisesti Liedon Savijokea ympäröivät savimaavaltaiset pellot. Peltojen keskellä virtaava joki laskee Aurajokeen ja edelleen sen mukana Saaristomereen. Kuluvan syksyn aikana valuma-alueella on käsitelty peltomaita rakennekalkilla, maanparannuskuiduilla ja kipsillä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on seurattu kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun vaikutuksia erillisillä valuma-alueilla, mutta tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa tutkitaan niiden rinnakkaiskäyttöä samalla valuma-alueella.
Ratkaisu valitaan lohkon mukaan
Yksi ja sama aine ei välttämättä sovi kaikille peltolohkoille esimerkiksi maaperän ominaisuuksien vuoksi. Nyt eri pelloille on valittu tuote syksyllä 2023 otettujen viljavuusnäytteiden tuloksia hyödyntämällä. Luonnonvarakeskus on tehnyt viljelijöille suositukset lohkokohtaisista toimenpiteistä, mutta loppupeleissä viljelijä valitsee käytettävän tuotteen.
– Maanparannusaineiden rinnakkaiskäyttö tekee tästä hankkeesta poikkeuksellisen ja mahdollistaa Saaristomeren fosforikuormituksen vähentämistä tavoitteen mukaisesti. Eri maanparannusaineilla eli kipsillä, rakennekalkilla ja maanparannuskuidulla, on erilaisia vaikutuksia maaperään. Hankkeessa jokaiselle peltolohkolle valitaan sen ominaisuuksien mukaan sopivin maanparannusaine. On viljelijän etu, että hän voi valita lohkolleen parhaiten soveltuvan tuotteet, sanoo Sampo Järnefelt, Soilfoodin kaupallinen johtaja.
Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää maanparannusaineiden yhteisvaikutusta valumaveden laatuun sekä kunkin aineen vaikutusta peltomaan rakenteeseen ja sadontuottokykyyn.
– Siinä missä kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista vesistöön, maanparannuskuiduilla ja rakennekalkilla on vesiensuojelunvaikutuksen lisäksi myös agronomisia hyötyjä. Maanparannuskuidulla saadaan lisää orgaanista ainetta ja kasvukuntoa, rakennekalkilla taas parannetaan savimaan rakennetta ja nostetaan pH:ta. Kaikilla on oma paikkansa erilaisilla peltolohkoilla, Järnefelt lisää.
INFO
Suomen merenhoidon suunnitelman toimenpideohjelmassa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi, että Saaristomeren fosforikuormitusta on vähennettävä 100 tonnia vuositasolla. Hallituksen Saaristomeriohjelma vaatii, että tämä tavoite saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Kaikkiaan valuma-alueella on 50 000 hehtaaria peltomaata.