7.2.2023
Soilfood laajentaa toimintaansa teollisuuden kierrätettyihin raaka-aineisiin
Lue lisää
Viisi steppiä viljelijälle
Suunnitelmallisuus helpottaa peltojen peruskunnostamisia. Peltojen peruskunnostus tulee jokaiselle viljelijälle vastaan muutamien vuosien välein ja suuremmilla tiloilla se on ihan vuosittaista rutiinia ja osana viljelykiertoa. Tässä blogissa olen listannut viisi steppiä, joiden avulla itse perustelen itselleni peruskunnostamislohkojen vuosittaista valintaa, helpotan päätöksentekoa ja työjärjestystä.
1. Mitkä lohkot ensin
Peruskunnostaminen kannattaa suunnitella osana viljelykiertoa ja lohkot, joilla sadontuottokyky on heikentynyt oleellisesti kannattaa kunnostaa ensin. Tee itsellesi lista, jossa laitat peltosi huonoimmasta parhaimpaan peruskunnon osalta. Tämä helpottaa peruskunnostettavien lohkojen valintaa. Aina ei tietenkään mennä tällaisen listauksen mukaan vaan vaikuttavina tekijöinä ovat myös esim. etäisyys tilakeskuksesta, oma/ vuokramaa, vuokravuodet ja lohkokoko.
2. Suunnittelu ja kustannusten arviointi
Peruskunnostuksen suunnittelu on helppoa ja tunnet itse viljelijänä lohkosi parhaiten, joten luota arvioosi! Ensimmäisenä kannattaa selvittää vesitalouden tilanne eli tsekata valtaojat, salaojat, sarkaojat ja pinnanmuodot. Vesitalouden kunnostustarpeeseen kannattaa myös kysyä kaivuu- tai salaojaurakoitsijoiden/-suunnittelijoiden mielipidettä ja arvioita kustannuksista. Tässä vaiheessa kannattaa selvittää salaojituksien investointiavustusmahdollisuus (pellon pinnanmuotoilun kustannukset saa salaojitushankkeen kustannuksiin, kun se ostetaan palveluna ja se on suunniteltu hankkeelle).
Samalla voi myös miettiä onko lohkojen yhdistämisiä mahdollista tehdä, ja saada suurempi ja kustannustehokkaampi lohko siten aikaiseksi. Seuraavaksi kannattaa tutkia viljavuusnäytteet ja aikaisempien vuosien satotasot lohkokorteista. Sieltä löydät hyvin tukea omiin ajatuksiin lohkon sadontuottokyvyn heikentymiseen johtavista tekijöistä. Tee kalkitussuunnitelma ajantasaisen viljavuusnäytteen mukaan ja katso minkälaista kalkkia peltosi oikeasti tarvitsee.
3. Peruskunnostamispäätös ja töiden ajankohta
Mikäli molemmat kohdat 1 ja 2 on tehty perusteellisesti, niin nyt sinun on helppo päättää peruskunnostuslohkot ja sovittaa peruskunnostus viljelykiertoon. Peruskunnostamiseen kannattaa varata aikaa riittävästi ja usein tämä tarkoittaakin sitä, että kunnostettava lohko jää kunnostukseen kesän ajaksi. Itse pyrin tekemään peruskunnostukset kesällä, kun on riittävän kuivaa, sillä kunnostustoimet voivat kosteana aikana aiheuttaa tiivistymistä.
4. Työjärjestys ja työt
Ensimmäisenä kannattaa perata valtaojat ja sen jälkeen kunnostaa pellon oma ojitus sekä tehdä pinnanmuotoilut. Pinnanmuotoiluun kannattaa käyttää urakoitsijaa jos itseltä ei löydy isompaa peltolanaa ja korkeusmittausta. Nämä työt kannattaa ehdottomasti tehdä kuivana aikana.
Suuret maansiirtotyöt ja ojamaat aiheuttavat happamuutta pellon pintaan eli kalkitus kannattaa tehdä vasta suurempien maansiirtotöiden jälkeen. Yleensä itse kynnän pellon vielä maansiirtotöiden jälkeen ja sitten vasta levitytän kalkin pellolle. Olen myös levityttänyt suurempaa kalkitusmäärää niille kohdin peltoa, johon on jäänyt kaivettuja ojamaita tai maansiirtotöitä on tehty enemmän.
5. Peruskunnostamisen jälkeen?
Omalla tilallani peruskunnostamisen jälkeen kylvän lohkolle usein syysviljan. Se on sopinut ainakin näin viljan viljelijälle hyvin viljelykiertoon ja tuonut hyviä tuloksia syysviljoille. Syysviljan jälkeen olen yleensä ottanut uudestaan maanäytteet ja vielä täsmentänyt kalkitusta ja muuta lannoitusta lohkolle.
Nyt onkin sopiva hetki suunnitella tulevan kesän peruskunnostuksia, laskea kustannusarvioita ja selvitellä investointiavustuksia. Muista että tarkemmalla suunnittelulla, arvioinnilla, kilpailuttamisella ja oikealla kalkilla saat kustannushyötyjä ja varmuutta peruskunnostushankkeisiin!
Aurinkoista lopputalvea!
Kirjoittaja viljelee 250 hehtaarin viljatilaa Raahessa. Hänen vahvuutena on kalkitus- ja lannoitustarpeiden erinomainen ymmärtäminen juurikin omien viljelykokemuksien kautta. Hän työskentelee Soilfoodilla Pohjois-Pohjanmaan aluemyyjänä.