fbpx
Siirry pääsisältöön

Peltokalkkien yhteydessä puhutaan paljon hienojakoisuudesta, nopeavaikutteisuudesta ja neutralointikyvystä. Oletko miettinyt, mitä nämä termit käytännössä oikein tarkoittavat ja millainen kalkki on hyvä valinta? 

Soilfoodin kalkkien tuoteryhmäpäällikkö Antti Ruissalolla on osaamista peltomaan kasvukunnon parantamisesta sekä teoriatasolla että käytännön kokemuksen kautta. Tänään hän kertoo meille hienojakoisen kalkin vaikutuksesta maanviljelyyn. 

Miksi peltomaa kannattaa kalkita? 

– Kalkituksen avulla nostetaan pellon pH:ta optimitasolle. Optimitaso vaihtelee maalajista riippuen: multavimmilla mailla se on 6 paikkeilla ja savisilla maalajeilla lähempänä seitsemää.  

– Kalkituksella ja sitä kautta saavutettavalla oikealla pH-tasolla parannetaan ravinteiden liukoisuutta. Esimerkiksi typpi on käyttökelpoisimmillaan pH:n ollessa 5,8–7,5. Kalkituksen vaikutus siis parantaa kasvien typenottoa. pH:n nousun kautta myös kasvien fosforin saanti helpottuu, Ruissalo kertoo ja muistuttaa, että Soilfoodin kalkkien mukana saadaan peltoon mukava määrä kasveille käyttökelpoista fosforia, kaupan päälle. 

Miten kalkin rakenne vaikuttaa sen tehoon? 

– Kalkin raekoko vaikuttaa tehokkuuteen eli hienojakoisella kalkilla on enemmän reagoivaa pinta-alaa. Näin hienojakoinen kalkki on poikkeuksellisen tehokas. Kalkin tehokkuuteen vaikuttaa myös muun muassa maan multavuus, maalaji, tehdyt viljelytoimet sekä olosuhteet, mutta yleisellä tasolla voidaan sanoa, että hienojakoisen kalkin vaikutus näkyy merkittävästi nopeammin kuin karkeammilla tuotteilla. 

– Hienojakoisuus on suoraan verrallinen kalkin nopeavaikutteiseen neutralointikykyyn eli miten nopeasti kalkki alkaa vaikuttaa.  

Vaikuttaako kalkin hienojakoisuus kustannuksiin? 

– Hienojakoisten kalkkien nopeavaikutteisuus tuo taloudellisia etuja. Kustannussäästöjä syntyy, kun kalkin hehtaarikohtainen levitysmäärä jää pienemmäksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kustannuksille pitää saada nopeasti katetta, hienojakoinen ja nopeavaikutteinen kalkki on oikea valinta. 

Mikä happamoittaa peltoja?  

– Suomessa on luonnostaan hapan maaperä ja lähes kaikki viljelymaat ovat happamia. Typpilannoitus, kasvinsuojeluaineet ja maan muokkaaminen happamoittavat entisestään jo valmiiksi matalan pH:n peltoja. Pellot tarvitsevatkin säännöllistä ylläpitokalkitusta noin 3–5 vuoden välein.  

Rahoille vastinetta! 

Selvää on, että hienojakoinen kalkki on oikein käytettynä strateginen työkalu maanviljelijöiden käsissä. Tehokkuus ja taloudellinen kannattavuus tekee siitä järkevän vaihtoehdon. 

Berner logo

Soilfoodin kalkit valtakunnallisesti myös Viljelijän Berneriltä!
Soita 020 791 4040
tai katso alueelliset yhteystiedot >

Jaa

Lue myös