Tiedote
10.9.2024
Metsä Boardin sivuvirroista kehitetään kuivikkeita eläintiloille
Lue lisää
Pääsin mukaan Soilfoodin maatalousmyynnin tiimiin, kun valmistuin agrologiksi Jyväskylän AMK:sta pari vuotta sitten. Kun kotitilalla keskityttiin vuosi sitten kasvinviljelyyn ja halusin kehittää edelleen omaa osaamistani Helsingin yliopistolla, päätoiminen työ muuttui osa-aikaiseksi. Maanparannusaineiden vaikutuksia käsittelevän gradun aihe löytyi töistä.
Yllätin itseni pääsemällä Helsingin yliopistolle opiskelemaan kasvintuotantotieteitä vuosi sitten. Maisteriohjelmasta lähdin hakemaan lisää kasvinviljelyn osaamista, joka auttaisi niin kotitilalla kuin työssä.
Nyt opinnoissa on menossa toinen lukuvuosi ja tavoitteena on valmistua kolmessa vuodessa. Kun pro gradu -tutkielman aihe piti päättää, Soilfoodin tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen ehdotti, että tutkisin maanparannusaineiden vaikutuksia kauran satoon ja laatuun.
Tarkastelussa kasvukauden 2019 sato
Soilfood on hyvin aktiivinen toimija alansa tutkimuksessa. Maanparannusta on tutkittu paljon viime vuosina ja olimme mukana esimerkiksi Paraisilla toteutetussa Päästösäästö-hankkeessa (Maaseuturahasto, 2016–2017), jossa tavoitteena oli kehittää tapoja tuottaa mahdollisimman päästötöntä ruokaa ja sen myötä pienentää vesistöihin aiheutuvaa ravinnekuormitusta.
Päästösäästö-hanke päättyi 2017, mutta tutkimusta maanparannusaineiden vaikutuksista päästiin jatkamaan Soilfoodin ja Ilmatieteenlaitoksen KASKI-hankkeessa (Maaseuturahasto, 2018–2021).
Kenttäkokeessa maanparannusaineina käytetään Soilfood Nollakuitua, Soilfood Ravinnekuitua, kuusibiohiiltä ja pajubiohiiltä. Lisäksi kentällä on väkilannoitetut kontrollikäsittelyt, joiden lannoitustasot ovat 80 kg N/ha ja 120 kg N/ha. Maanparannusaineita lisättiin peltoon ensimmäisen kerran syksyllä 2016 ja käsittelyt toistettiin koeruuduille syksyllä 2018.
Odotan parhaillaan, että pääsen tutkimaan kasvukauden 2019 satotuloksia tarkemmin Pro gradu -tutkielmassani.
Kasvukaudella 2019 koekentällä kasvina oli kaura, jonka keskisadoissa on havaittavissa positiivisia merkkejä kasvukunnon parantumisesta ja sitä kautta nousevista satotasoista. Nollakuidulla kauran hehtaarisato oli keskimäärin 5 227 kg ja Ravinnekuidulla 4 797 kg, kun 80 kg N/ha lannoituskontrolli tuotti keskimäärin 4 277 kg/ha. Odotan parhaillaan, että pääsen tutkimaan kasvukauden 2019 satotuloksia tarkemmin Pro gradu -tutkielmassani.
Suunniteltu maanparannus tallettaa lannoituksessa käytettyjä euroja
Soilfoodin Ravinnekuitu on puuperäistä kuitupitoista materiaalia, jonka avulla voidaan kiihdyttää multavuuden kasvua monipuolisen viljelykierron yhteydessä. Ravinnekuitu sisältää kattavasti kasvin tarvitsemia ravinteita, jotka vapautuvat kasvin käyttöön orgaanisen aineen hajoamisen myötä.
Kun peltoon lisätään hiilipitoista maanparannusainetta, pääsevät maan hajottajat tekemään työtään, eli maan mikrobitoiminta yltyy. Multavuuden noustessa maan ravinteiden- ja vedenpidätyskyky paranee, jolloin kasvi pärjää entistä paremmin kuivissa olosuhteissa ja maaperä pystyy sadejaksojen aikana pidättämään ravinteita paremmin tulevia kasvukausia varten. Toisin sanoen lannoitukseen käytetyt eurot pysyvät tallessa ja pellon viljelyvarmuus paranee.
Maanparannuskuidun levittäminen täytyy tehdä riittävän aikaisin ennen satokasvin kylvöä, jotta maaperä kerkeää aloittaa orgaanisen aineen hajottamisen ja ravinteita alkaa vapautua. Hajoamistoiminta tarvitsee typpeä ja mikäli maaperään lisätään kerralla paljon hiiltä sisältävää maanparannusainetta ilman riittävää taukoa ennen kylvöä, voi kasvi kärsiä typen puutteesta.
Maanparannuskuitujen käyttöä kannattaa suunnitella riittävästi ennakkoon, jotta lisäys tehdään viljelykierrossa optimaaliseen aikaan. Ennen käyttöä tulisi pellon peruskunnon olla hyvällä tasolla. Toimimaton ojitus ja liian alhainen pH vaikuttavat maaperän hajotustoimintaan, eikä tällöin orgaanisen aineen lisääminen ole järkevää.
Tarkempaa suunnittelua varten kannattaa ottaa yhteyttä meihin myyjiin!
Samuli Seppänen
Maatalousmyynti: Etelä-Karjala ja Etelä-Savo