Siirry pääsisältöön

Metsäteollisuuden sivuvirroista saatavista Maanparannuskuiduista tuli viljelijää miellyttävä vaihtoehto karjanlannalle, kun peltojen viljavuus alkoi heiketä karjasta luopumisen jälkeen. Kouvolalainen Visa Hongisto huolestui peltojensa kunnosta 2010 alkaneen isännyytensä alkuaikoina. – Meiltä oli myyty karja jo vanhempieni aikana hieman aiemmin. Karjanlannan puutteessa etenkin karkeiden hietamaidemme multavuus alkoi heiketä ja satotaso laskea. Keinolannoitteita tarvittiin entistä enemmän, hän muistelee.  

– Soilfoodin Maanparannuskuidut tulivat noihin aikoihin markkinoille kuin tilauksesta, Visa kiittelee, ja kertoo, että tuttu viljelijä vinkkasi niistä.

– Ensimmäisen, vuonna 2015 käsitellyn lohkon kasvukunto ja vedenpidätyskyky paranivat heti seuraavina vuosina ja vielä entisestään, kun käsittely uusittiin 2019. Erittäin kuivana kesänä 2018 mallasohran hehtaarisatotaso nousi 5,5 tonniin, mikä meidän kevyillä maillamme on hyvä saavutus, Visa kertoo.

Muidenkin käsiteltyjen lohkojen kohentuneet maa-analyysitiedot tukevat havaintoja. Multavuus on parantunut astetta paremmaksi runsasmultaisuudeksi, pH noussut ja maan ravinnepitoisuudet parantuneet. Laadukasta satoa tavoitellessaan Visa ei kuitenkaan tingi lannoittamisessa, sillä poutivimmilla lohkoilla ollaan viljavuusluokissa vielä punaisella. Parhaimmillaan lannoitusta on kuitenkin voitu vähentää noin 100 kiloa hehtaarilta. Se merkitsee 10–20 kilon vähennystä typpimäärässä.

Parhaimmillaan lannoitusta on voitu vähentää noin 100 kiloa hehtaarilta. Se merkitsee 10–20 kilon vähennystä typpimäärässä.

Visa Hongisto

Hongistolla itsellään on eniten kokemusta maanparannuskuiduista hietamailla, mutta myönteisiä omakohtaisia kokemuksia on myös savimailta. Kuulemansa perusteella hän kuitenkin arvelee, että jäykkien savimaiden vesitalouden tulisi jo lähtökohtaisesti olla kunnossa, jotta kuitujen maanparannusominaisuudet toimisivat parhaiten.      

Varman toimituksen helppous

Isäntä tilaa maanparannuskuidun edellisenä talvena tai keväällä ja rahti tulee puintien jälkeen. Noin 500 tonnia riittää 20 hehtaarille. Toimitukset ovat sujuneet hyvin.

Hongiston tilalla ravinnekuitu levitetään maamiesseuran tarkkuuslevittimellä, ja levityksessä huomioidaan maalajien erot lohkolla. Visa käyttää kasasta levittimelle siirtoon joko omaa kaivuriaan tai nopeampaa lainakaivuria. Hän ei ole käyttänyt Soilfoodin levityspalvelua.

– Tavoite on saada kuitu maahan heti sadonkorjuun jälkeen, mutta kasat säilyvät pellollakin talven yli, jos esimerkiksi sääolot estävät levityksen syksyllä.

Muutkin tuotteet kiinnostavat

Kuitujen ohella Visalla on kokemusta myös Soilfoodin kalkeista ja pitkävaikutteisesta rakeisesta hivenlannoitteesta. Viime kesän kokeilu sinkki- ja ensi kesän boorilannoitteista tulevat aiemmin käytettyjen nestemäisten lehtilannoitteiden sijaan.

– Jo 3–4 000 kiloa Tehokalkkia hehtaarille on nostanut maan happamuutta jopa yhden pH-yksikön verran, Visa kiittelee.

Niukkaravinteiselle ja poutivalle 10 hehtaarin peltolohkolle viime keväänä levitetystä PK-hivenkalkista oli Visan mukaan suuri hyöty kaurakasvustolle.
– Kasvusto selvisi alkukesän kuivissa olosuhteissa ja sadosta saatiin lopulta myös määrältään ja laadultaan hyvä, isäntä pohtii. Hän arvioi, että PK-hivenkalkin sisältämät ravinteet auttoivat elinvoimaiseen orastumiseen ja kasvuun.  

Visa Hongiston kasvinviljelytila

  • Om. Visa Hongisto vuodesta 2010, perheessä vaimo ja kaksi poikaa
  • Peltoa 170 ha, maalajeina KHT, HHt, S
  • Vuotuisessa viljelyssä nurmi (hevosheinän viljely), myllykaura ja mallasohra
  • Viljelykierrossa mukana myös ruis, öljykasvit, kumina, luonnonhoitopellot ja kesanto

Tutustu artikkelin tuotteisiin


Jaa

Lue myös

Mondi Powerflute Kuopio: ”Halusimme sivuvirran käsittelyyn läpinäkyvän kiertotalousratkaisun”

Suomalaisesta koivusta valmistuu Kuopiossa Mondi Powerfluten tehtaalla premium-kartonkia, josta merkittävä osa päätyy elintarvikkeiden, kuten hedelmien, pakkauksiin. Yhtä lailla alkutuotantoon päätyy tuotantoprosessin merkittävin sivuvirta, kuituliete. Soilfood jalostaa sen maanparannusaineeksi. Näin puun kaikki kuidut hyödynnetään tehokkaasti, ja jätettä syntyy vähemmän.