Lannan väkevöinnillä lähes kahden tonnin sadonlisä

Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Lietelannan väkevöiminen Soilfoodin Boost-tuotteilla lisää kasveille käyttökelpoisen typen määrää ja tasoittaa lannoituksen typpi-fosforisuhdetta. Väkevöinti on kokeissa nostanut sadon määrää huomattavasti sekä tuottanut lähes 150 euron nettohyödyn hehtaaria kohden.

Lanta tehokkaammin käyttöön väkevöimällä

Lantaa levitettäessä levitysmäärää rajoittava tekijä on tyypillisesti fosforin määrä, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoisen typen määrä jää pelkällä lannalla lannoitettaessa usein kasvin ravinnetarpeisiin nähden matalaksi, kun taas fosforia voi tulla enemmänkin kuin kasvi tarvitsee. Typpilannoituksen määrää saadaan kasvatettua ja lannoituksessa annetun typen ja fosforin suhde tasapainotettua Soilfoodin Boost-tuotteita käyttämällä. Esimerkiksi Soilfood Boost NKS Premium sisältää runsaasti kasveille käyttökelpoista typpeä, kaliumia ja rikkiä, ja nestemäinen lannoite on helppo sekoittaa lietelantaan.

Lietelannan väkevöintiä Boost NKS Premiumilla tutkittiin kasvukaudella 2019 Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Nesteravinne-hankkeessa. Soilfoodin toteuttamassa tilakokeessa vertailtiin kauran lannoitusta sian lietelannalla sekä Boost NKS Premiumilla väkevöidyllä lietelannalla. Lisäksi kokeessa oli mukana kokonaan lannoittamaton kaista. Koelohkon maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni. Kuvassa on Nesteravinne-hankkeen koeruutuja.
Soilfoodin toteuttamissa Nesteravinne-hankkeen tilakokeissa tutkittiin mm. lietteen väkevöintiä ja jaettua lannoitusta Soilfoodin Boost-tuotteilla. Kuvassa Nesteravinne-hankkeen koelohkoja.

Lietelannan väkevöintiä Boost NKS Premiumilla tutkittiin kasvukaudella 2019 Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Nesteravinne-hankkeessa. Soilfoodin toteuttamassa tilakokeessa vertailtiin kauran lannoitusta sian lietelannalla sekä Boost NKS Premiumilla väkevöidyllä lietelannalla. Lisäksi kokeessa oli mukana kokonaan lannoittamaton kaista. Koelohkon maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni.

Sian lietelantaa levitettiin kauralle ennen kylvöä 20 m3/ ha. Väkevöidylle kaistalle levitettiin sama 20 m3/ ha lietelantaa, johon oli lisätty 1 m3/ ha Boost NKS Premiumia, yhteensä 21 m3/ ha. Molemmille käsittelyille lisättiin vielä kylvön yhteydessä 31,5 kg N/ ha väkilannoitteena. Toteutunut typpilannoitusmäärä oli lietelantakäsittelyssä 90 kg liukoista typpeä (kokonaistyppi 116 kg) ja väkevöidyssä käsittelyssä 134 kg liukoista typpeä (kokonaistyppi 176 kg) hehtaarille.

Väkevöinti kannattaa

Kasvukauden sääolot olivat suotuisat, ja erittäin hyväkuntoiselta koelohkolta saatiin kaikilla koejäsenillä korkeat sadot: lannoittamattomankin kaistan sato oli 4700 kg/ ha (14 % kosteus). Lietelannalla lannoitetulta kaistalta saatiin satoa 6400 kg/ ha, ja Boost NKS Premiumilla väkevöidyltä lietelantakaistalta huimat 8350 kg/ ha. Väkevöinnillä saatiin siis 1950 kg/ ha sadonlisä väkevöimättömään käsittelyyn verrattuna. Lietelannan väkevöinti oli kokeen perusteella myös taloudellisesti erittäin kannattavaa; väkevöinnillä saavutettiin kasvaneen satotason myötä peräti 144 euron nettohyöty hehtaaria kohden.

Kaavio Nesteravinne-hankkeen tuloksista. Käsittelemättömällä lohkolla satoa saatiin 4700 kg/ ha, lietelannalla 6400 kg/ ha ja Soilfood Boost NKS Premiumilla väkevöidyllä lietenannalla saavutettiin koelohkolla 8350 kg/ ha tulos.
Kaavio Nesteravinne-hankkeen lannoitustuloksista. Soilfood Boost NKS Premiumilla väkevöidyllä lietelannalla saavutettiin 8350 kg/ ha sato koelohkolla.

Muutakin kuin lisätyppeä

Väkevöinnin satoa kasvattava vaikutus oli kokeessa niin merkittävä, että pelkkä käyttökelpoisen typen määrän kasvu ei riitä selittämään eroja satotasoissa. Typen ohella korkeaan satotasoon on todennäköisesti vaikuttanut Boost-käsittelyssä lisätyt merkittävät määrät kaliumia ja rikkiä. Lisäksi korkeaan satotasoon on voinut vaikuttaa myös Boost NKS Premiumin sisältämä betaiini, joka biostimulanttina muun muassa parantaa kasvien kykyä sietää abioottista stressiä.

Kokeen perusteella lietelannan väkevöinnillä voidaan saavuttaa jo valmiiksi hyvin tuottavillakin peltolohkoilla merkittäviä hyötyjä. Käytännön viljelyn kannalta toinen oleellinen etu on, että lietteen väkevöinnin myötä voidaan myös laskea lietteen hehtaarilevitysmääriä ja näin pienentää lietteen logistiikasta aiheutuvia kustannuksia kaukaisemmille peltolohkoille ajettaessa.

Ossi Kinnunen on Soilfoodin tutkimus- ja kehitysyksikön päällikkö, joka vastasi Soilfoodin osuudesta Nesteravinne-hankkeessa.

Ossi Kinnunen

Kirjoittaja on vastikään tamperelaistunut agronomi, joka vastaa Soilfoodin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä.

ossi.kinnunen@soilfood.fi



Nesteravinne-hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

Tilakoe toteutettiin osana vuodenvaihteessa päättynyttä Nesteravinne-hanketta (2017-2019). Hanketta rahoitettiin Ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta, ja sitä koordinoi Luonnonvarakeskus.


Lue lisää Nesteravinne-hankkeesta Luken sivuilta.

Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email