fbpx
Siirry pääsisältöön

Kierrätyslannoite jo terminäkin viittaa siihen, että nyt ollaan ympäristöystävällisen äärellä. Mutta onko todellisuudessa näin? Väkilannoitteita on valmistettu jo vuosikymmeniä ja koko niiden tuotantoketju tähtää valmiiseen koostumukseltaan ja ravinnesisällöltään optimoituun lannoitevalmisteeseen. Typpilannoitteen valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjäkin parjataan usein, vaikka Euroopassa typpihappoa valmistavien tehtaiden dityppioksidipäästöt ovat vähentyneet jopa 80-90 % katalysaattoreiden asentamisen jälkeen.

Kierrätyslannoitteita puolestaan valmistetaan erilaisista teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirroista, jotka vaativat prosessointia säilyvyyden, helppokäyttöisyyden tai ravinnepitoisuuden parantamiseksi. Prosessointi taas lisää energiankulutusta ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin saatavat ympäristösäästöt pienenevät. Kierrätyslannoitteiden ravinnesisältö voi myös lannoitetuotteesta riippuen olla huomattavasti väkilannoitetta pienempi ja valmistetta tulee levittää pinta-alaa kohden moninkertainen määrä, mikä saattaa johtaa kuljetuksen, varastoinnin ja levityksen suurempiin ympäristövaikutuksiin. Kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksia voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta; on mahdollista mitata lannoitteiden elinkaaren aikana aiheutuvat suorat päästöt tai sivuvirtojen lannoitekäytöllä saavutettavat säästöt muista toiminnoista.

Kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksia voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta; on mahdollista mitata lannoitteiden elinkaaren aikana aiheutuvat suorat päästöt tai sivuvirtojen lannoitekäytöllä saavutettavat säästöt muista toiminnoista.

Pro gradussani tarkastelun alle otettiin kierrätyslannoitteet ammoniumsulfaatti, lihaluujauho ja biokaasulaitoksen mädätysjäännös sekä vertailukohteeksi perinteinen väkilannoite ja näiltä käsittelyiltä laskettiin niiden elinkaaren aikana aina valmistuksesta sadon puintiin asti aiheutetut päästöt kauratonnia kohden.

Diagrammikuva eri lannoituskäsittelyiden kasvihuonekaasupäästöistä kautatonnia kohden
Eri lannoituskäsittelyjen kasvihuonekaasupäästöt kauratonnia kohden.

Tällaiselle tuotantosysteemille laskettuna väkilannoitteen elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt jäävät kaikista suurimmaksi ja etenkin typpikomponentin valmistus aiheuttaa edelleen suuret päästöt valmistusteknologian kehityksestä huolimatta. Ammoniumsulfaatin päästöt puolestaan ovat kaikista pienimmät – vain 27 % väkilannoitteen päästöistä. Myös mädätysjäännöksen ja lihaluujauholannoitteen päästöt jäävät alle puoleen väkilannoitteen päästöistä. Toinen näkökulma kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksiin on tarkastella, miltä toimenpiteiltä vältytään, jos sivuvirrat ohjataan lannoitekäyttöön.

Toinen näkökulma kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksiin on tarkastella, miltä toimenpiteiltä vältytään, jos sivuvirrat ohjataan lannoitekäyttöön.

Nämä vaikutukset ovat vaikeampia identifioida ja mitata, mutta kierrätyslannoitteiden käytöllä vähennetään esimerkiksi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, kuten fosfaattien louhintaa, lannoitteiden raaka-aineena käytettävien sivuvirtojen käsittelyä jätteenä ja kuljettamista kaatopaikalle sekä maataloustuotannon riippuvuutta tuontiravinteista. Tässä Pro gradu -tutkimuksessa ei huomioitu näitä kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksia.

Elinkaarisessa vertailussa kierrätyslannoitteiden käytöllä saavutetaan siis pienemmät ympäristövaikutukset ja vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Kestävän ruuantuotannon näkökulmasta kierrätyslannoitteet ovat osoittautuneet ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja raaka-aineiden kierrätyksen sekä maankäytön ja sadontuottokyvyn osalta kannattaviksi ratkaisuiksi. Koska kierrätyslannoitteita voidaan valmistaa lukuisista eri sivuvirroista useilla prosessointitavoilla sekä myös väkilannoitetta voidaan valmistaa useista eri komponenteista, on lisätutkimukselle kuitenkin tarvetta ympäristövaikutusten selvittämiseksi kattavasti.

Teksti perustuu kirjoittajan Pro gradu –tutkielmaan Kierrätyslannoitteiden elinkaariset ympäristövaikutukset kauran (Avena Sativa) tuotannossa. Pro gradu toteutettiin osana Helsingin yliopiston HYKERRYS-hanketta (2016-2019), jota rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Venla Kyttä


venla.kytta@helsinki.fi


Korjattu 16.9. klo 20.02. Lauseesta “Koska kierrätyslannoitteita voidaan valmistaa lukuisista eri sivuvirroista useilla prosessointitavoilla sekä myös väkilannoitetta voidaan valmistaa useista eri.” oli jäänyt loppuosa pois. Lauseeseen lisättiin puuttunut osa: “komponenteista, on lisätutkimukselle kuitenkin tarvetta ympäristövaikutusten selvittämiseksi kattavasti. “

Jaa

Lue myös