Siirry pääsisältöön

Suomessa tavoitellaan huomattavaa biokaasun tuotannon ja jakelun lisäystä osana biotaloutta. Merkittävästi kasvavat tuotantomäärät tarkoittavat merkittävästi enemmän mädätysjäännöksiä osin jo nyt saturoituneeseen markkinaan. Nyt on hyvä aika lähteä yhdessä nostamaan sivuvirtojen arvoa ja luomaan toimivia lannoitemarkkinoita.

Ympäristöministeriö asetti keväällä 2020 kestävän elvytyksen työryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen. Työryhmä julkaisi raporttinsa lokakuussa.

Osana ruokajärjestelmän murroksen vauhdittamista ryhmä ehdottaa kotimaisen biokaasun markkinoiden edistämistä kasvattamalla sekä kysyntää että tarjontaa. Ryhmä suosittaakin, että otettaisiin käyttöön kertaluonteinen investointituki nykyisten biokaasulaitosten jalostusarvonlisän parantamiseen.

Ryhmän ehdotuksen mukaan investointitukea voisi hakea hankkeille, joilla edistetään mädätteen jalostamista pitkiä matkoja kuljetettavissa olevaksi raemaiseksi kierrätyslannoitteeksi, jolla voidaan korvata fossiilisista valmistettuja keinolannoitteita. Ryhmän näkemyksen mukaan tuotettavan lannoitteen NPK-suhteen tulisi olla yli 10 %.

Heikoille tuotteille ei riitä markkinaa

Näen, että annettu suositus on erittäin odotettu ja toteutuessaan se kehittäisi alaa hyvään suuntaan. Nykyisellään märkämädätyslaitosten mädätysjäännökset sisältävät jopa 95 % vettä, ja jalostamattomien mädätysjäännösten ravinnearvot ovat lähellä karjanlannan arvoja. Tällaisenaan niitä niistä ei voida pyytää tuotehintaa ja rahtikin viljelijälle jää biokaasulaitoksen kustannettavaksi.

Saturoituneimmilla markkina-alueilla osa laitoksista maksaa viljelijälle jopa levityksen. Vastaavasti viljelijällä ei ole intressiä maksaa tuotteesta tai rahdista, jos pelkkä levityskustannus vastaa tuotteesta saatavaa lannoitusarvoa. Lisäksi viljelijöiden tietoisuus levityskaluston aiheuttamasta peltomaan tiivistymisriskistä on lisääntynyt, jolloin kierrätyslannoitetta ei nähdä ainoastaan positiivisena vaihtoehtona. Osa viljelijöistä vierastaa lisäksi aikataulujen luovuttamista ulkopuolisen urakoitsijan käsiin; varsinkin keväällä pelto voi kuivua nopeasti ja kasvukauden ollessa lyhyt kylvöille halutaan ajallaan.

Meidän pitää muistaa, että viljelijä on ennen kaikkea kuluttaja-asiakas, joka ostaa itselleen sopivia tuotteita ja palveluita. Biokaasualan tuote- ja palvelukehitykseen on otettava asiakaslähtöinen ote.

Yhteenvetona uskaltaisin lausua, että mädätysjäännösten markkina on viime vuosina jämähtänyt paikalleen ja joillain alueilla jopa kehittynyt väärään suuntaan. Tämä on surullista kun huomioidaan, kuinka positiivisesta asiasta on kaiken kaikkiaan kyse!

Meidän pitää muistaa, että viljelijä on ennen kaikkea kuluttaja-asiakas, joka ostaa itselleen sopivia tuotteita ja palveluita. Biokaasualan tuote- ja palvelukehitykseen on otettava asiakaslähtöinen ote.

Jo nyt biokaasualan luvuista on nähtävissä, että tulevaisuudessa kaikelle heikkolaatuiselle mädätteelle ei riitä markkinaa, ja hyötykäytön kustannukset nousevat biokaasulaitoksen näkökulmasta entisestään. On oltava kaukonäköinen ja lähdettävä tekemään kehitystyötä. Jotta voimme luoda toimivan lannoitemarkkinan, on kriittistä nostaa biokaasulaitosten ravinnetuotteiden arvoa. Samalla pitää selkiyttää alan viestintää ja tehdä selkeä ero tuotteisiin, jotka sisältävät yhdyskuntapuhdistamolietettä.

Lannoitteet voisivat olla yhtä lailla biokaasualan arvokkaita lopputuotteita, siinä missä sähkö, lämpö ja biometaani jo nyt ovat. Mikäli kestävän elvytyksen työryhmän suositus etenee, kohdistetaan tuki jo olemassa oleviin ja luvitettuihin biokaasulaitoksiin.

Tehdään lannoitteista viljelijöille houkuttelevia!

Kestävän ruoantuotannon ja lannoitteiden omavaraisuusasteen nostamisen vuoksi on tärkeää saada typpi, fosfori ja orgaaninen aines hyötykäyttöön lannoitteiksi ja maanparannukseen.

Viljelijälle kierrätyslannoite on houkutteleva silloin, kun sen hinta-laatusuhde on kohdallaan eikä sen käyttäminen vaadi merkittäviä investointeja esimerkiksi lietealtaisiin, peltoliittymiin tai levityskalustoon. Helppokäyttöisyys varmistaa myös sen, ettei viljelijä ole riippuvainen ulkopuolisten levittäjien aikatauluista keskellä kiireistä kylvöaikaa.

Soilfoodilla on käynnissä T&K-hanke, joka tähtää kierrätyslannoitteiden jalostusasteen nostoon. Tutkimme parhaillaan, millä prosessiparannuksilla mädätysjäännöksestä voidaan tuottaa mahdollisimman hyvä ja ravinnepitoisuudeltaan korkea pellettilannoite. Viljelijöiden tarpeisiin vastaava kehitystyö pyrkii tuottamaan kierrätyslannoitteen, joka soveltuu suoraan nykyisiin viljelykäytänteisiin. Pellettimuotoinen, kylvölannoittimella levitettävissä oleva tuote tekee siirtymän väkilannoitteista kierrätyslannoitteisiin helpommaksi.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Biokierto & Biokaasu -lehdessä 1/2020. Lataa koko lehti >>

Eljas Jokinen

Toimitusjohtaja

040 703 1442

eljas.jokinen@soilfood.fi

Jaa

Lue myös