Siirry pääsisältöön

Syys-marraskuussa Finnamyl Oy:n porteista ajetaan sisään lähes sata miljoonaa kiloa perunaa. – Tehtailla me hyödynnämme perunasta aivan kaiken; tärkkelyksen, kuidun, proteiinin ja jopa perunan sisältämän veden. Ravinnepitoinen sivuvirta ohjataan maatiloille lannoitteiksi, kertoo viljelypäällikkö Kimmo Pusa. Kotimaisen ravinteiden kierrätyksen merkitys on nyt ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan.

Hyvällä omallatunnolla voidaan sanoa, että jokainen suomalainen on syönyt Finnamylin tuotteita. Hieman vajaa puolet vuosittaisesta perunatärkkelystuotannosta myydään kuluttajille perunajauhona sekä elintarviketeollisuuteen raaka-aineeksi.

– Toinen merkittävä perunatärkkelyksen käyttäjä on kartonki- ja paperiteollisuus. Kartonkitehtaalla pahvilaatikoiden lujuus tulee perunatärkkelyksestä. Meille asti näkyy, että pakkausmateriaalien tarve on kasvanut maailmassa, Kimmo Pusa sanoo.

Hän lisää, että merkittävä osa liikevaihdostamme tulee viennistä Eurooppaan, Amerikkaan ja Kaukoitään.
– Erityisesti suomalainen luomuperunatärkkelys on arvossaan maailmalla.

Prosessin kehittäminen nosti jalostusarvoa

Finnamyl elää sesonkia sopimusviljelijöidensä tahdissa. Sadonkorjuun alkaessa tehtaan työtekijöiden määrä kaksinkertaistuu, ja tehdas käy pysähtymättä joulukuun alkupäiviin.

Vuonna 2015 Finnamyl teki historiansa suurimman investoinnin, kun prosessia kehitettiin siten, että myös perunan proteiini saadaan otettua talteen.

– Nyt meillä on tarjota sekä rehu- että elintarviketeollisuudelle GMO-vapaata kotimaista kasviproteiinia, rehulaatuista myös luomuna, Pusa esittelee.

Prosessiin tehty muutos paransi myös ravinnepitoisen sivuvirran hyödyntämismahdollisuuksia. Soilfoodin kanssa maataloushyödyntämisessä sovittiin jo vuonna 2018. Soilfood huolehtii lannoitteen myynnistä, logistiikasta, jakelusta ja viljelijöiden neuvonnasta, jolloin Finnamyl voi keskittyä tärkkelysperunan sopimustuotantoon ja prosessointiin.

Vuonna 2015 Finnamyl teki historiansa suurimman investoinnin, kun prosessia kehitettiin siten, että myös perunan proteiini saadaan otettua talteen omaksi tuotteeksi. Samalla sivuvirran hyödyntämismahdollisuudet lannoitteissa paranivat.

Ravinteiden kierrätys parantaa huoltovarmuutta

Ravinteiden kierrättäminen ei ole uusi asia Kokemäellä. Ravinnepitoisia sivuviroja on ohjattu takaisin sopimusviljelijöille yli 40 vuoden ajan.

Parin viime vuoden aikana tapahtuneet muutokset maailmassa ovat tehneet kiertotalousmallista hyvin ajankohtaisen ja entistä merkityksellisemmän. Kotimainen ruoantuotanto on ollut riippuvaista tuontiravinteista, joten ravinteiden kierrätys parantaa huoltovarmuutta ja ruoantuotannon omavaraisuutta.

Finnamylin malli, jossa raaka-aine hyödynnetään täydellisesti ja jossa sivuvirran ravinteet kierrätetään maatalouteen, on esimerkki muillekin katsoa mallia.

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tärkkelysperunaa viljellään tuhansilla peltohehtaareilla. Syksyn 2022 sadosta odotetaan kasvukauden olosuhteet huomioiden hyvää. Sadonkorjuu jatkuu aina lokakuun loppupuoliskolle, ja tehtaan käyntikausi joulukuun alkuun.

Kierrätysravinteet ovat löytäneet käyttäjänsä

Suomalaisilla maatiloilla tarvitaan ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Tärkkelysperunan viljelijöille erityisen tärkeää on myös kalium.

– Orgaaniset lannoitteet ovat löytäneet käyttäjänsä. Haluan uskoa, että kemiallisten lannoitteiden hinnat tulevat vielä alas nykytasosta, mutta kierrätyslannoitteiden käyttö tuskin enää vähenee, Pusa sanoo.

– Lisäksi lannoituksen vaikutus tärkkelysperunan tuotannon hiilijalanjäljelle on merkittävä. Jo nyt asiakkaamme kysyvät meiltä tuotteiden hiilijalanjäljestä, joka tärkkelysperunalla on jo lähtökohtaisestikin varsin alhaalla.


Palvelut teollisuudelle, bioteollisuus.

Palvelut teollisuudelle

Suomalaisilla maatiloilla tarvitaan nyt typpeä, fosforia, kalkkia ja hiiltä. Ravinteiden kierrätys vahvistaa maamme huoltovarmuutta.

Tutustu palveluihin ja ota yhteyttä

Jaa

Lue myös