Siirry pääsisältöön

Savimaan peruskunnon parantaminen näkyy satotasoissa

Sään ääri-ilmiöt haastavat viljelijän. – Savimaat eivät siedä kovia kertasateita. Toisaalta savimaa osaa myös kuivua. Joku on joskus puhunut minuuttisavesta. Viljelijän on oltava oikeaan aikaan liikenteessä. Paljon meillä on tehty myös varautumista, kuten ojituksia ja rakennekalkitusta, kertoo Toni Lindqvist. Hän viljelee sukutilaansa Myrskylässä. Tavoitteena on nostaa keskisato koko tilalla 5 000–5 500 kiloon hehtaarilta.

Toni Lindqvistin tila sijaitsee Myrskylässä kirkonkylän kupeessa. Viljelyssä hänellä on melkein kaikkia puimurikasveja öljypellavaa ja hamppua lukuun ottamatta.

– Kaikkea on vähän kokeiltu ja niistä se alkaa pikkuhiljaa löytymään, isäntä kertoo.

Tavoitteena Lindqvistillä on tilan satotasojen nosto ja ylläpitäminen. Haastetta viljelyyn tuo maalaji: lähes kaikki tilan maat ovat savimaita.

– Savi tekee sen, ettei maat siedä kovia kertasateita. Toisaalta savimaa osaa myös kuivua, Lindqvist pohtii ja lisää, että joku on joskus puhunut minuuttisavesta. Viljelijän täytyy olla oikeaan aikaan liikenteessä sekä syksyllä että keväällä.

Hyvän mururakenteen merkitys on iso savimailla

Säiden ääri-ilmiöt ovat tuoneet viime vuosina viljelyyn haastetta, myös savimailla.

– Joko tulee vettä kerralla paljon tai sitten on kaksi kuukautta kuivaa. Sään vaihteluihin yritetään varautua jatkossa paremmin, Lindqvist kertoo. Tilalla on jo täydennysojitettu peltoja viime vuosina ja huolta pidetään, että ojat myös pysyvät kunnossa.

– Samoin on huolehdittu kalkituksista. Muu on ehkä vielä jäänyt vähemmälle, mutta perusasiat täytyy saada kuntoon ensin uusillakin vuokramailla.

Savimaiden vedensitomiskyky on suuri, mutta huomattava osa vedestä on sitoutunut tiukasti, ja on siksi kasveille käyttökelvotonta. Savimaat ovat kosteina sitkeitä ja muovailtavia, kuivina kovia ja halkeilevia.

Savimaiden pitkänomaiset savipartikkelit saattavat pakkautua haitallisesti vaakatasoon, jolloin ilma ja vesi eivät pääse liikkumaan savipartikkeleiden välissä. Tällöin maasta tulee raskas muokata ja maan kosteus pysyy lyhyen aikaa muokkaukseen sopivana. Muokkautuvuuden takia onkin tärkeää huolehtia savimaiden hyvästä mururakenteesta.

Hyvä mururakenne parantaa maan veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä auttaa maata säilyttämään paremmin kasvin kasvulle sopivat olosuhteet säästä huolimatta. Mururakenteen kohentamiseen soveltuu hyvin Soilfood Rakennekalkki, joka parantaa maan rakennetta erityisesti savimailla vähentäen fosforin huuhtoutumista sekä maan muokkautuvuutta ja kuivumista. Rakennekalkit soveltuvat myös korkean fosforiluokan peltojen kalkitukseen.

– Rakennekalkki antaa lisää pelivaraa näille savimaille. Maat sietää enemmän kuivuutta ja märkyyttä. Lähinnä juuri keväällä kuivuutta, että maa ei kuiva käsiin ja jää kokkareiseksi vaan hienonee, Lindqvist summaa rakennekalkituksen hyötyjä.

Pellon peruskunnon parantaminen

Pellon sadontuottokykyä voidaan nostaa parantamalla maan vesitaloutta, rakennetta ja viljavuutta. Hyvä vesitalous ja hyvä maan rakenne liittyvät vahvasti toisiinsa, ja torjuvat yhdessä märkyys- ja tiivistymisongelmia. Soilfood Rakennekalkki auttaa pellon rakenteen parantamiseen pitkäkestoisesti.

– Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti viisi vuotta kerrallaan. Jos kalkitsee ensimmäisenä vuotena, saa sopimuksen aikana vielä ns. hyödyn irti pellosta, Lindqvist selventää kalkitusten ajoittamista.

Rakennekalkin neutralointikyky on tehokas ja nopea. Tehokkuutensa ansiosta Rakennekalkkia riittää pienempikin määrä, mikä tekee siitä edullisen vaihtoehdon myös vuokrapelloille.

Odotuksena satotason nosto koko tilalla

Lindqvistin viljelyssä on kaksi pääpiirrettä: Kultivointi ja aina mahdollisimman paljon vihreätä kasvipeitteisyyttä pelloilla.

– Käytännössä kelit ja kalenteri sanelevat, koska syyskylvöt loppuvat. Siihen asti yritetään, kun keliä riittää, isäntä selventää.

– Rakennekalkkia on käytetty tilalla normaaliin kalkitukseen ja sitten on haettu sitä rakennehyötyä. Rakennevaikutusta on varmasti saatu tänne savikoille, kun on syksyllä ajettu ja muokattu heti perään. Siinä on monta tekijää eli on ollut muokkauksen osittainen keventäminen ja sitten vihreä kasvipeitteisyys talvisinkin. Ei ole enää niin vaikeasti muokattavia maita eikä ehkä ole enää niin minuutin kiire eli maat eivät ole enää niin minuuttisavia, Lindqvist kertoo havainnoistaan kalkituksen jälkeen.

Lindqvist on huomannut muutoksen peltojen tuottavuudessa maanparannustoimenpiteiden jälkeen: sadot ovat olleet parempia kalkituilla lohkoilla ja toivottavasti se nyt taloudellisestikin kannattaa.

– Odotuksena olisi, että pääsisi koko tilalla 5 000–5 500 kiloon hehtaarilta keskisatona. Se vaatii, että tulee yli 6 000 kilon lohkoja paikkaamaan 4 000 kilon lohkoja. Sitten mielellään yritetään parantaa niitä 4 000 kilon lohkoja, että nekin tuottaisivat satoa enemmän jatkossa.

Rohkeasti kokeilemaan uusia viljelymenetelmiä

Lindqvist on lähtenyt ennakkoluulottomasti haastamaan perinteisiä tapoja viljelyyn. – Kyllä kannattaa kaikkea uutta kokeilla ja löytää se oma juttu. Perinteinen viljely on jo näyttänyt jollain lailla tulleensa tiensä päähän ja vaihtoehtoja täytyy miettiä. Omakin suunta on vielä ehkä hakusessa, mutta avoimin mielin eteenpäin.

Yksi Soilfood Rakennekalkin valintaan vaikuttaneista tekijöistä rakennehyödyn ja kilpailukykyisen hinnan lisäksi oli se, että kyseessä on kierrätystuote. – Ei tarvitse kaikkea aina louhia suoraan irti kalliosta, Lindqvist toteaa. Soilfoodin tuotteet jalostetaan hyödyntäen teollisuuden sivuvirtoja.

– Kyllä jos joku tulee puhumaan minuuttisavista tai on muuten vaikeasti muokkautuvat maat, niin kannattaa ainakin tutkia se viljavuus, että onko sen puoleen mahdollisuutta ottaa kalkkia peltoon ja kokeilee sitten ”perinteisen kalkin” sijaan jotain muuta, Lindqvist kehottaa pohtimaan vaihtoehtoja.

Toni Lindqvist on käyttänyt Soilfood Rakennekalkkia.

Tilan historiaa

Toni Lindqvist on tilan kolmatta sukupolvea. Kantatila on hiukan vanhempi. Sukupolven vaihdos on tapahtunut tilalla vaiheittain 2010-luvulla. 2011 Toni Lindqvist kirjoitti ensimmäistä kertaa vuokrapelloista sopimukset omiin nimiinsä ja 2014 tilasta on tehty yhtymä ja operatiivinen johto on vaihtunut nuorelle isännälle. – Isäukko on ollut aina ns. oikeissa töissä ja on edelleen. Nyt kun on touhut tilalla kasvaneet, hän tulee palkkamiestä tuuraamaan iltaisin ja viikonloppuisin. Kun yksi lähtee kotiin, toinen tulee jatkamaan, Lindqvist kertoo. – Se mitä vaari on aikanaan lähtenyt täällä rakentamaan, sitä jatketaan.


Apua kalkin valintaan

Pellon kasvukunnolle ei ole se ja sama, millä maan kalkitsee. Oikein valittu kalkki on tärkeä investointi, joka parantaa pellon tuottavuutta. Soilfoodin kalkkilaskuri auttaa valinnassa:

Jaa

Lue myös

More information

Close