Siirry pääsisältöön

Tommi Hasun päätavoite on nostaa keskisatoja ja pienentää satojen välisiä vaihteluita. Kymenlaakson alueen tyypilliset varsin kuivat alkukesät ovat haaste luomuviljan viljelyssä.

Viljasatojen nostoon tuovat omat vaikeutensa myös aiemmat viljelymenetelmät.

– Meillä on peltoja, jotka ovat olleet hyvin pitkään viljan viljelyssä. Se rakenne niissä pelloissa ei ole optimaalisessa kunnossa, Hasu kertoo.

”Pitkän linjan lannoitussuunnittelulla kasvatetaan satotasoa”

Hasu viljelee luonnonmukaisesti puhdaskauraa, mallasohraa, nurmia ja vähän hernettä. Tiluksilla laiduntaa myös 70 emolehmää. Luomutuotannossa viljan juuristo on herkempi kuivuudelle heti kasvukauden alussa, koska viljan juuren ympärillä ei ole apulantaa auttamassa kasvia alkuun.

Apuna viljan alkustartissa Hasu on käyttänyt oman karjanlannan täydennykseksi Soilfoodin Boost NK – väkevää nestelannoitetta erittäin onnistuneesti.

– Boost NK:n käyttö onnistui erittäin hyvin. Levitys ja kaikki muu meni ihan nappiin. Ja käyttö näkyi heti. Kauralle tuli tälle vuoteen ihan huippusato niistä kohdin mihin Boost NK:ta käytettiin ja uskon, että jatkossa me käytetään sitä vallan paljon. Se on ollut hyvä lannoiteratkaisu kuivuuden aiheuttamissa ongelmissa, Hasu kehuu.

Hasu on ollut Soilfoodin väkevän nestelannoitteen tuottamiin tuloksiin niin tyytyväinen, että tilalla on tarkoitus pysyvästi ottaa kevään kärkilannoitteeksi Boost NK karjanlannan kaveriksi.

– Meidän karjanlannassa on suhteessa todella paljon fosforia verrattuna mm. liukoiseen typpeen ja sitten taas Boost NK:ssa ei ole fosforia juuri ollenkaan. Ne täydentää hyvin toisiaan, avaa isäntä lannoituskokonaisuuden syntymistä.

”Kauralle tuli tälle vuoteen ihan huippusato niistä kohdin mihin Boost NK:ta käytettiin ja uskon, että jatkossa me käytetään sitä vallan paljon.”

Tommi Hasu

– Tämä on sitä suunnitelmallisuutta. Me pyritään hakemaan pitkän linjan suunnitelmaa siihen, miten me saadaan vuosittain aina mahdollisimman suuri sato.

Maan hoito kohdilleen Soilfoodin Ravinnekuiduilla

Yleisesti Hasu kokee Kymenlaakson alueen peltojen olevan viljavia ja maan hoidon kasvattavan satoja entisestään.

– Nään, että siinä on viljelijällä itsellään paljon tekemistä onnistumisen ja epäonnistumisen erossa. Siinä ei auta ketään syytellä vaan pitää itse miettiä miten voi tehostaa sitä omaa toimintaansa, Hasu pohtii.

– Me ollaan oltu vajaat 25 vuotta luomussa ja se on ollut sitä maan ehdoilla toimimista koko sen ajan. Nyt ollaan sitten huomattu, että sitä puhutaan tästä maan huollosta koko ajan enemmän jo laajemminkin maatalousyhteiskunnassa.

Maan hoidossa Hasu luottaa Soilfoodin Ravinnekuituihin. Ravinnekuidut ovat metsäteollisuuden sivutuotteista jalostettuja korkealaatuisia maanparannusaineita. Ne ovat tutkitusti tehokkain tapa lisätä maan multavuutta ja parantaa rakennetta, veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä mikrobiologista aktiivisuutta.

Maanparannuskuiduilla käsitelty pelto:

  • pidättää paremmin vettä ja ravinteita,
  • muokkautuu paremmin,
  • sietää vaihtelevia säitä,
  • kestää tauti- ja tuholaispainetta,
  • aiheuttaa vähemmän päästöjä ja
  • tuottaa suuremman sadon ja tyytyväisen viljelijän.

Eloperäisen aineksen lisäys kiihdyttää maan pieneliötoimintaa. Tämä lisää maahan ja eloperäiseen ainekseen sitoutuneiden ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille ja toisaalta vähentää huuhtoutumisriskiä etenkin kasvukauden ulkopuolella. Aktiivinen pieneliötoiminta ehkäisee myös kasvitauteja.

Hasu onkin huomannut maan rakenteessa selviä muutoksia Ravinnekuidun käytön jälkeen.

– Sen muutoksen huomaa pelkästään jo kävellessä niillä pelloilla, mihin Ravinnekuitua on levitetty. Kengän pohjan alla tuntuu, että se maa joustaa enemmän. Ja niillä lohkoilla minne kuitua on levitetty on hyvin usein ollut vielä maan rakenteessa ongelmia kymmenien vuosien viljelytavoista johtuen, hän kertoo.

”Ravinnekuidut on varsin kustannustehokas ratkaisu.”

Ravinnekuiduilla on pitkän aikavälin vaikutus pellon rakenteeseen ja Hasu tietää tulosten näkyvän vasta vuoden parin päästä.

– Ravinnekuitu on enemmän pitkän ajan sijoitus, että se ei välttämättä näy seuraavana vuonna vielä siinä kasvustossa.

”Suosittelen erityisesti Ravinnekuitujen käyttöä sellaisille tiloille, jotka täällä Etelä-Suomen savimailla viljelee vuodesta toiseen viljaa.”

Tommi Hasu

Tutkimusten mukaan maanparannuksellisesti merkittäviä vaikutuksia saadaan 25–100 t/ha määrien toistuvalla käytöllä, käytettävästä tuotteesta ja maaperän ominaisuuksista riippuen.

Maanparannuskuitujen käyttö voitaisiinkin sisällyttää viljelykiertoon säännöllisesti noin 3–5 vuoden välein toteutettavaksi toimenpiteeksi.

Ravinnekuitujen hinnan isäntä kokee myös järkeväksi.

– Kuidut on varsin kustannustehokas ratkaisu myös käytettävyydeltään ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan.

Maanparannuskuitujen kustannukset ovat muutamia satoja euroja hehtaarille riippuen etäisyydestä ja käyttömäärästä. Kustannus vastaa käyttökelpoisten ravinteiden arvoa.

– Suosittelen erityisesti Ravinnekuitujen käyttöä sellaisille tiloille, jotka täällä Etelä-Suomen savimailla viljelee vuodesta toiseen viljaa. Ehdottomasti sen maan rakenteen kannalta tarvitsee tehdä toimenpiteitä eli rakennekalkkia tai sitten näitä Ravinnekuituja lisätä. Muuten se sadontuotto on niin kuin tullut tiensä päähän. Nämä on hyviä toimenpiteitä, millä saa nopeaa helpotusta. Sitten kun nämä yhdistää vielä monipuoliseen viljelykiertoon, niin saa sellaista mikä tuo heti sitä tuottoa taskuun. Se tuotto on kuitenkin hyvin olennaista tässä toiminnassa, Hasu toteaa lopuksi.


Tutustu tuotteisiin:


Tilan historiaa

Tommi Hasun luomutila sijaitsee Kouvolassa Oravalan kylässä. Tilalla maata on viljelty samalla paikkaa Kymijoen varrella jo 1500-luvulta. Tuotannosta ei ole tietoa 1500-luvulta asti, mutta isäntä muistaa lähihistoriasta tilalla olleen lypsykarjan vuoteen 1994 ja tuotantosuunnan siirtyneen luomuun 1996. Reilun 20 vuoden tauon jälkeen 2017 tilalle palasivat myös lehmät takaisin laitumelle.

Tommi Hasun luomutilan lehmät laitumella.
Tommi Hasun luomutilalla laiduntaa 70 emolehmää.

Tommi Hasu on puhumassa suomalaisesta ruoantuotannosta myös maa- ja metsätalousministeriön Jalat maassa -podcastin 1. jaksossa. Kuuntele podcast täältä.

Jaa

Lue myös