Siirry pääsisältöön

– Liian alhaisen pH:n maasta ei ole edellytyksiä tuottaa hyvää satoa. Peltomaan sopiva pH-taso varmistaa, että lannoitteiden arvokkaat ravinteet ovat mahdollisimman tehokkaasti kasvien saatavilla, tiivistää kysymykseen vastauksen Sampo Järnefelt Soilfoodilta.

Peltomaiden happamuus vaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen maassa ja tätä kautta siihen, miten kasvit ottavat maasta ravinteita. Esimerkiksi fosfori sitoutuu happamaan maahan ja on huonosti kasvien saatavilla. pH:n noustessa fosforin liukoisuus lisääntyy tiettyyn rajaan saakka.

– Lannoitteiden hinnat ovat huipussaan, joten on oleellista varmistaa, että ravinteista saadaan kaikki hyöty kasveille tulevina kasvukausina. Maan kasvukuntoon kannattaa nyt panostaa, sillä hyvässä kunnossa oleva peltomaa tuottaa satoa varmemmin myös tilanteessa, jossa lannoitteiden saatavuudessa on haasteita. Se on osa huoltovarmuutta, Järnefelt sanoo.

Suomalainen maa on hapanta: keskimääräinen peltomaan happamuus on noin 6 eli viljavuusluokassa tyydyttävä niin savi- kuin kivennäismailla. Lähde Eurofins.

On tämä hapan maa

Eurofinsin tilastojen mukaan suomalaisten peltojen happamuus on keskimäärin noin 6 eli viljavuusluokassa tyydyttävä niin savi- kuin kivennäismailla. Happamuutta lisää mm. maan muokkaus, lannoitus ja ravinteiden huuhtoutuminen. Sadon mukana pellolta poistuu reilusti kalsiumia ja magnesiumia.

– Ravinteita, joita kasvi kasvaakseen tarvitsee, tunnistetaan ainakin 16, jopa 32. Kalkitus vaikuttaa kaikkien ravinteiden saantiin vähän eri tavalla. Suositeltu ja tavoitteellinen pH-taso ei ole kaikkien ravinteiden kanssa optimaalisin. Tärkeää on maksimoida hyödyt ja minimoida haitat, Järnefelt sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi mangaanin, joka herkästi nousee esille maan pH:sta puhuttaessa.

– Mangaanimäärään vaikuttaminen maaperän kautta on hankalaa, sillä siihen vaikuttavat mekanismit ovat monimutkaisia. Kasvien kyky hyödyntää maaperän mangaania heikkenee nopeasti pH:n noustessa, varsinkin pH:n ollessa yli 6,5. Mangaani liikkuu maassa huonosti, mutta täydennyslannoitus on helppoa tehdä kasvukaudella lehtilannoitteilla.

Tilastojen mukaan suomalaisten peltojen näytteistä käy ilmi, että vähän yli puolet suomalaisista pelloista on viljavuusluokittain tarkasteltuina turhan happamia eli tyydyttävä tai sitä heikompia viljavuusluokaltaan. Lähde: Eurofins

Biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa

Maaperässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Biologiset, kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt ovat sidoksissa toisiinsa. Siten kalkitusvalintojen vaikutuksetkin näkyvät pH:n lisäksi niin mururakenteessa kuin pieneliötoiminnassakin. Myös viljeltäviin kasveihin pH:lla on vaikutusta.

Tyypillisesti pelloilla viljeltävät kasvit ovat vilja- ja palkokasveja, jotka menestyvät suhteellisen neutraalissa maaperässä. Poikkeuksiakin löytyy, kuten happamien maiden pensasmustikka.


– Yleisesti erityyppiset mikro-organismit ja pieneliöt viihtyvät erityyppisissä olosuhteissa, mikä pätee myös pH:hon. Kultainen keskitie, ehkä hyvin lievä happamuus, on biologian kannalta hyvä tavoite. Esimerkiksi madot viihtyvät suhteellisen neutraalissa maaperässä. Tällaisessa maassa viihtyvät niin mikrobit kuin sienirihmastotkin, Järnefelt selittää.

Ca-Mg-suhde vaikuttaa pellon vesitalouteen

Kalkitus on kemiallinen toimenpide, jolla saadaan aikaan kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita maaperässä. Kalkituksella vaikutetaan mm. siihen, miten vesi kulkeutuu ja varastoituu maaperään. 

– Peruskalkituksessa pitää kiinnittää huomiota Ca-Mg-suhteeseen. Kalsiumin osuus kationinvaihtopinnoista olisi hyvä olla noin 65–80 % ja magnesiumin noin 12–18 %. Maalajien ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat tässäkin suhteessa ja tyypillisesti karkeammat maat ovat vähemmän herkkiä Ca-Mg-tasojen suhteen, Sampo Järnefelt Soilfoodilta kertoo.

Tyypillisesti maat, joissa on tarpeettoman paljon magnesiumia, ovat vesitaloudellisesti heikkoja. Magnesiumilla on laaja vesikehä ja siten se kerää ympärilleen paljon vettä tehden maasta vesikylläisen ja vaikeasti muokattavan. Ongelma näkyy erityisesti hiesu- ja savimailla.

Rakennekalkissa lisäksi reaktiivisen kalkin osuus tuotteessa vaikuttaa maan mururakenteeseen. Lue lisää rakennekalkituksesta >



Viljelijän Avena Berner -logo, vihreä.

Soilfoodin kalkit valtakunnallisesti myös Viljelijän Avena Berneriltä!
Soita 020 791 4040
tai katso alueelliset yhteystiedot >


Tutustu Soilfoodin kattavaan kalkkivalikoimaan

Soilfood Rakennekalkit >
Soilfood Tehokalkki I, II, III, VI ja VIII.
Soilfood Tehokalkit >
Soilfood Kalkkituhka, PK-hivenkalkki ja Ravinnekalkki.
Soilfoodin kalkit luomutuotantoon >

Jaa

Lue myös

Mondi Powerflute Kuopio: ”Halusimme sivuvirran käsittelyyn läpinäkyvän kiertotalousratkaisun”

Suomalaisesta koivusta valmistuu Kuopiossa Mondi Powerfluten tehtaalla premium-kartonkia, josta merkittävä osa päätyy elintarvikkeiden, kuten hedelmien, pakkauksiin. Yhtä lailla alkutuotantoon päätyy tuotantoprosessin merkittävin sivuvirta, kuituliete. Soilfood jalostaa sen maanparannusaineeksi. Näin puun kaikki kuidut hyödynnetään tehokkaasti, ja jätettä syntyy vähemmän.