Kymmenen vuotta maanparannuskuitujen vesiensuojelututkimusta

Metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettujen maanparannuskuitujen tutkimus oli alkujaan pieni sivujuonne isommassa kokonaisuudessa. Yllättäen kävi niin, että siitä syntyi spin-off, joka lähti lentoon. Viime syksynä Saaristomeren valuma-alueella käsiteltiin 181 hehtaaria maanparannuskuiduilla. Toimenpiteellä parannetaan maan kasvukuntoa ja vähennetään ravinnehuuhtoumaa mereen. Kuitukäsittely on mainittu myös Orpon hallituksen ohjelmassa. Miten näin kävi? 

Ensimmäinen tutkimus kuitukäsittelyn vaikutuksista peltomaan kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumiseen aloitettiin 2015. Idean takana olivat tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Kimmo Rasa Lukelta ja yksi Soilfoodin perustajista Juuso Joona. Luonnonvarakeskuksen koepellolle Jokioisille perustettiin kenttäkoe, jossa kuiduilla käsiteltyjä koeruutuja vertailtiin käsittelemättömiin ruutuihin normaalissa viljelykierrossa. Samalla menetelmällä tutkittiin aiemmin jo kipsikäsittelyn vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin. Taustalla oli Tekesin rahoittama NSPPulp-hanke. 

Satotulosten ja maaperävaikutusten lisäksi ruuduilta nostettiin vuosittain maamonoliitit, paksut maapatsaat, joita laboratoriossa sadettamalla tutkittiin läpi valuvan veden ominaisuuksia ja sitä kautta huuhtoumaa.

Ensimmäisen kerran, kun maamonoliittejä sadetettiin vuonna 2016 ymmärrettiin, että oltiin merkittävän asian äärellä: kuitukäsittelyt Soilfoodin maanparannuskuiduilla puolittivat valumavesien fosforipitoisuuden.

Sama tulos näkyi selkeänä myös seuraavien vuosien tuloksissa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoittamat kolme jatkohanketta mahdollistivat tutkijoiden työn jatkamisen ja vuosittaiset sadetuskokeet. Kuidut uusintalevitettiin ensimmäisen viiden vuoden jälkeen, mikä mahdollisti toistokäsittelyn hyötyjen vuosittaisen tarkastelun.

Jokioisten koeruutuja seurattiin aina 2024 asti, mutta kuitututkimus oli lähtenyt kulkemaan jo meistä riippumatonta omaa polkuaan. 

Koeruudut vaihtuivat todelliseen peltomittakaavaan, ensin Tuusulanjärvellä ja sitten Liedon Savijoella, Saaristomeren valuma-alueella. Laboratoriossa sadetuksen sijaan ravinnehuuhtoumavaikutuksia mitattiin todellisilta pelloilta laskevista oja- ja jokivesistä. Hankkeita rahoitti nyt Ympäristöministeriö ja hankkeita koordinoi Luonnonvarakeskus.

Maanparannuskuitujen vesiensuojelukäytön edistäminen on mainittu nyt myös Orpon hallituksen hallitusohjelmassa. Saaristomeren valuma-alueesta ravinnekierron pilottialue -otsikon alla on linjattu, että hallitus monipuolistaa maanparannusaineiden hyödyntämistä, kuten kipsi-, kuitu- ja rakennekalkkikäsittelyitä niin, että viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja.

Pitkällä aikavälillä maanparannuskuitujen käyttö voi olla kipsin ja rakennekalkin rinnalla tuettu vesiensuojelutoimi. Valuma-aluemittakaavan hankkeiden lisäksi eri toimijat ovat aloittaneet lukuisia pienempiä tutkimushankkeita aiheeseen liittyen; tutkimus on alkanut elää omaa elämäänsä ja siirtynyt käytännön arkeen.

Kirjoittaja:

Ossi Kinnunen

Projektipäällikkö

0400 516 929
ossi.kinnunen@soilfood.fi