#Kalsarihaasteen maatuneimmat 2019

Vuoden 2020 #kalsarihaasteen tuloksia odotellessa haastattelimme kesän 2019 maatuneimpien kalsariparien omistajat ja kokosimme alle heidän viljely- ja maanparannustapojaan.

”Toinen pari oli syöty lähestulkoon kokonaan kuminauhaa ja pitsireunoja lukuun ottamatta.”

Sampo Järnefelt, luomutila Kouvolan Rautakorven kylässä:

Hautasin yhteensä kolmet kalsarit maahan kesäkuussa 2019. Kahdet kalsarit löysin elokuussa, mutta yksi pari jäi maan uumeniin. Molemmat löydetyt kalsarit olivat kymmenessä viikossa hajonneet yllättävänkin pitkälle! Toisissa kalsareissa oli vielä hiukan kangasta jäljellä. Toinen pari oli syöty lähestulkoon kokonaan kuminauhaa, saumoja ja pitsireunoja lukuun ottamatta. Hautausaika oli suhteellisen lyhyt ja ennakko-odotuksissa ajattelin hajoamisen olevan maltillisempaa, joten kyllä tulos oli iloinen yllätys!

Maaperän pieneliötoiminta on tietenkin ollut ratkaisevassa roolissa hyvissä tuloksissa. Maanparannukseen tilallamme on kiinnitetty runsaasti huomiota viimeisen 5-6 vuoden aikana. Pellon hyvin hoidettu vesitalous ja viljelykierto ovat mahdollistaneet pieneliöstön hyvinvoinnin. Nopea hajoaminen antaa myös viitteitä siitä, että esimerkiksi typpeä on maassa kohtuullisesti. Meillä kärsittiin alkukesästä 2019 jälleen kuivuudesta, mutta myöhemmin kesällä myös kosteutta riitti.

Vilkasta pieneliötoimintaa hiilensidontahankkeen kokeilulohkolla

Kalsarit oli haudattu Carbon Action -hankkeen kokeilulohkolle. Lohko on jaettu puoliksi: toinen puoli on varsinainen kokeiluala ja toinen on noin 1,5 hehtaarin vertailuala. Maalajeissa ei ollut eroja vaan kalsarit oli haudattu suhteellisen hyvärakenteiselle hieta-/hiuesavimaahan.

Olen noudattanut lohkolla viisivuotista viljelykiertoa. Kaksi vuotta lohkolla on ollut nurmi, sitten vuorotellen vilja, palkokasvi ja taas vilja. Esikasvina molemmilla aloilla oli nurmi ja satokasvina ohra. Edellisenä vuonna oli lisätty Soilfoodin Ravinnekuitua nurmenlopetuksen yhteydessä, josta saatiin jonkin verran ylläpitokalkitusvaikutusta myös lohkolle. Muuten kalkitusta ei ole tehty viime vuosina. Lohkon pH:t ovat lievästi alakanttiin eli 6.0 ja 6.1. Carbon Action -hankkeen vertailtavuuden parantamiseksi molemmat alat oli kynnetty.

Lannoitus on ollut lohkoilla varsin maltillista ja olemme suosineet ennen kaikkea orgaanisia lannoitetuotteita. Alueiden käsittelyssä suurin ero oli siinä, että Carbon Action -kokeilualalla oli merkittävästi monipuolisempi aluskasviseos satokasvin alla. Tosin kuivuus vaikutti siihen, ettei aluskasvillisuus oikein kummallakaan alueella päässyt kehittymään toivotulla tavalla.

”Lopputulos ei ollut kuitenkaan sitä mitä odotin.”

Mathias Weckström, Pargas Gård Tammisaaressa:

Hautasin maahan kahdet kalsarit kahdelle eri peltolohkolle kesäkuussa 2019. Toiset kalsarit olivat hajonneet melkein kokonaan ja vain kuminauha piti puuvillapaloja kasassa. Myös toinen kalsaripari oli hajonnut osittain. Lopputulos ei ollut kuitenkaan sitä mitä odotin. Uskoin että kalsareiden hajonneisuus olisi ollut peltolohkoilla juuri päinvastaista.

Molemmat peltolohkot ovat hietamaita. Toisella lohkoista on ollut suojavyöhykenurmi viisi vuotta ja lohkoa ei ole muokattu. Lohko on rakenteeltaan hyvin murustunut ja maa on tummaa eli lohkolla on hyvä multavuus. Olisin uskonut kalsareiden hajoavan enemmän juuri tällä peltolohkolla, koska uskon kyseisellä lohkolla olevan enemmän mikrobielämää. Ehkä kalsareiden hajoamiseen vaikutti kuiva kesä. Kalsarit saattoivat kuivua suojavyöhykkeellä liikaa, koska maan rakenne oli niin mureaa ja nurmi käytti paljon vettä. Sen takia hajoamista varmaan tapahtui kalsareissa vähemmän toisen lohkon tuloksiin verrattuna.

Toinen peltolohkoista on enemmän savinen, vaaleampi ja osittain tiivis. Tällä lohkolla kasvoi kalsareiden hautaamisen aikaan 2019 hernettä. Aiempina vuosina lohkolla on ollut kierrossa kauraa 2018, vehnää 2017, rapsia 2016 ja nurmea 2015. Lohko oli kultivoitu syksyllä 2018. Viimeisen kolmen vuoden aikana kyseinen lohko on myös kalkittu ja käsitelty Soilfood Ravinnekuidulla sekä lannoitettu ennen herneen kylvöä Soilfood Boost NK:lla ja Soilfood Boost NS:llä. Tältä lohkolta löydetyt kalsarit olivat hajonneet lähes kokonaan.  

Uudestaan mukaan #kalsarihaasteeseen

Sampo:

Oli hauskaa, että viime vuonna kalsarit löytyivät juuri samalta lohkolta. Pystyi vertailemaan tuloksia. Tänä vuonna tulee todennäköisesti haudattua kalsareita useammallekin lohkolle. On ihan jännittävä nähdä, onko noin kuukauden pidemmällä hautaamisajalla myös vaikutusta maatumiseen. Olosuhteet vaihtelevat joten onhan mahdollista, että hajoaminen olisi hitaampaakin.

Lisäksi suunnitelmissa on kuriositeettina havainnollistaa tänä vuonna kangaslaatujen ekologisuutta hautaamalla rinnan 100 % puuvillaiset pökät, suomalaiset 95 % bambua olevat kalsarit sekä enemmän keinokuitua sisältävät alushousut.

Ja ehdottomasti merkkaan hautauspaikat hyvin! Meillä oli käytössä aurakepit viime kesänä. Silti yhdet alushousut jäivät etsinnöistä huolimatta löytämättä. Merkkikeppi oli kaatunut ja tarkka hautauspaikka samalla hävinnyt.

Mathias:

#Kalsarihaaste oli hauska ja opettavainen. Haasteessa näki konkreettisesti, että meillä on oikeasti elämää pinnan alla!

Aion osallistua myös tänä vuonna haasteeseen ja haudata taas kahdet kalsarit maahan. Maabiologia on aktiivisinta elokuun alussa, joten luultavasti tänä vuonna tulee enemmän hajoamista alushousuihin, kun kalsarit kaivetaan ylös vasta elokuun lopussa 15 viikkoa hautaamisen jälkeen.

Luonnonkuituisten kalsareiden ja teepussien maatumiskokeista kirjoitetaan tasaisin väliajoin joka puolella maailmaa. Huhtikuussa 2020 Puutarha.net-sivusto kirjoitti aiheesta näin.