Siirry pääsisältöön

Soilfood ohjasi vuonna 2019 maatalouden lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi liki 190 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja. Näin sivuvirtojen sisältämät ravinteet ohjattiin pelloille parantamaan kasvukuntoa ja korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja sekä väkilannoitteita.

Soilfoodin toiminta tuotti yhteensä 29 610 t CO2-ekv. päästövähennyksen. Määrä vastaa 2 875 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

– Taloudelliset kasvutavoitteet on Soilfoodilla asetettu erittäin korkealle, ja viime vuonna jäimme niistä, vaikka liikevaihtomme kasvoikin yli 5,2 miljoonaan euroon. On ilo huomata, että toimintamme luomat päästövähennykset kasvoivat samassa suhteessa liikevaihdon kanssa eli yli 20 %, joka vastaa 700 Suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä, summaa toimitusjohtaja Eljas Jokinen.

Päästövähennys syntyy energiaintensiivisesti tuotettujen väkilannoitteiden ja neitseellisten luonnonvarojen käytön vähenemisestä sekä peltojen hiilivarastojen lisäämisestä.

12 030 tonnia hiiltä palautui parantamaan kasvukuntoa

Kun pelloilla hyödynnetään eloperäisiä sivuvirtoja, pidättyy osa niiden sisältämästä hiilestä. Näin maaperän hiilivarasto kasvaa.

Viljelijälle hiilen sitoutuminen tarkoittaa parempaa maan multavuutta ja edelleen parempaa tuottavuutta. Luonnonvarakeskuksen ORANKI-tutkimushankkeessa (2016–2019) todettiin, että kivennäismaan hiilipitoisuuden prosenttiyksikön nousu lisäsi kevätviljojen satoa 230–390 kg/ha.

– Hiilen sitominen peltoon on paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaa, myös varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Multavampi pelto on viljelyvarmempi ja tuottaa satoa myös epävarmemmissa sääolosuhteissa, Jokinen lisää.

Kotkamillsin tehtaan kuitulietteet ohjattiin pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia

Maatalouteen soveltuvia sivuvirtoja syntyy erityisesti metsä, bioenergia- ja elintarviketeollisuudessa. Kotkamills Oy:n paperi- ja kartonkitehtaalta kuitulietteet on ohjattu hyötykäyttöön jo useamman vuoden ajan.

– Meille on ollut tärkeää löytää kestävä tapa, jolla tuotantomme sivuvirrat pystytään kierrättämään. Yhteistyössä Soilfoodin kanssa pystymme ohjaamaan kuitulietteen ravinteet pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet, sillä ilman lietteen ravinteiden kierrätystä nämä ravinteet pitäisi tuottaa vähemmän ekologisin keinoin, toteaa ympäristöpäällikkö Jani Heiskanen Kotkamillsistä.

Soilfoodin kanssa yhteistyössä vähennettiin hiilidioksidipäästöjä viime vuonna noin 670 suomalaisen hiilijalanjälkeä vastaava määrä.

– Se osoittaa, että isoissa kokonaisuuksissa jokaisella sivuvirralla on merkitystä, Heiskanen sanoo.

Lue lisää yhteistyöstä Kotkamillsin sivuilta.

Ravinteita voitaisiin kierrättää merkittävästi enemmänkin

Ravinteita sisältävien sivuvirtojen ohjaaminen maatalouden käyttöön on win-win-win-tilanne: samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä, sivuvirtojen uudelleen käyttö tuo teollisuudelle lisäarvoa ja maanviljelijä saa pelloilleen paremman kasvukunnon.

Kierrätystuotteiden käyttämätön päästövähennyspotentiaali Suomen maataloudessa on edelleen mittava: varovaistenkin arvioiden mukaan voitaisiin saavuttaa kaikkiaan 200 000 t Co2-ekv. päästövähennykset, kun hyödynnettäisiin täysimääräisesti kaikki tällä hetkellä kierrättämättä jäävä typpi sekä teollisuudessa syntyvät kierrätyskalkit ja maanparannuskuidut.

– Tutkimme koko ajan useissa hankkeissa teollisuuden sivuvirroista jalostettujen tuotteiden lannoitus- ja maanparannusvaikutuksia sekä kehitämme uusia ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämiseen, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen Soilfoodilta.

INFO: Miten hiilidioksidipäästövähennykset lasketaan?

1 Sullivan, D., Andrews, N., Luna, J. & McQueen, J. 2010. Estimating N contribution from organic fertilizers and cover crop residues using online calculators. Proceedings of the 19th World Congress of Soil Science.

Lisätiedot:

Eljas Jokinen

Toimitusjohtaja

+35840 703 1442

eljas.jokinen@soilfood.fi

Ossi Kinnunen

Tutkimus- ja kehityspäällikkö

+358400 516 929

ossi.kinnunen@soilfood.fi

Jaa

Lue myös

More information

Close