Palvelut teollisuudelle
Elinkaarikustannuksiltaan parhaat ratkaisut sivuvirtojen tehokkaaseen ja ekologiseen hyötykäyttöön.
Tutustu palveluihinArtikkeli teollisuus
24.4.2024
Ari Petäjistö nimitetty Newera-tuotteiden myyntipäälliköksi
Lue lisää
Ruoantuotannon jopa 80 % omavaraisuutta on kehuttu nyt poikkeuksellisena vuotena. Jotta voitaisiin puhua ruoan omavaraisuudesta, pitäisi keskustelua laajentaa myös tuotantopanosten alkuperään. Täyttä omavaraisuutta emme voi saavuttaa, mutta esimerkiksi lannoitteiden tuotannossa meillä on osaamista sekä valmiita keinoja tehdä paljon nykyistä enemmän. Teollisuuden sivuvirtojen kierrätyksellä ja maan kasvukunnosta huolehtimisella voitaisiin maksimoida meillä yhteiskunnassa jo kiertävien ravinteiden käyttö.
Suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuutta kuvaavat luvut kestävät hienosti vertailun naapureihin. Olemme monella mittarilla mallimaa. Viljelijöiden kotimaasta tuottama sato riittää sekä rehuksi kotieläimille että leipään.
Omavaraisuus terminä viittaa muista maista riippumattomaan kulutushyödykkeiden tuotantoon. Kun ruoan omavaraisuutta tarkasteltaessa huomioidaan myös tuotantopanosten, kuten koneiden, energian ja lannoitteiden, alkuperä, on suomalainen ruoka riippuvainen kauppakumppaneistamme.
Väkilannoitteiden valmistus vaatii energiaa ja tuontiraaka-aineita
Hyvät sadot vaativat pelloilta hyvää kasvukuntoa, jota täydennetään oikein mitoitetulla lannoituksella. Suomessa käytetään vuosittain fosforia noin 32 000 tonnia ja typpeä 228 000 tonnia. 65 % typestä ja 35 % fosforista lisätään maahan väkilannoitteina. Lanta on toinen merkittävä ravinteiden lähde.
Perinteisesti väkilannoitevalmistuksessa käytetty typpi sidotaan ilmasta Haber-Bosch-menetelmällä, joka vaatii fossiilista energiaa. Suomessa typpilannoitteisiin tarvittava ammoniakki tuodaan ulkomailta, pääosin Venäjältä sekä Norjasta. Fosfori louhitaan kaivoksissa maasta.
Merkittävä määrä typpeä ja fosforia on kierrossa teollisuudessa
Luonnonvarakeskuksen arvion (2017) mukaan ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa vuosittain 21 100 000 tonnia. Kotieläinten lannan lisäksi puhdistamolietteissä, biojätteissä, elintarvike- ja metsäteollisuuden sivuvirroissa sekä ylijäämänurmissa on arviolta 26 000 tonnia fosforia ja 95 000 tonnia typpeä.
Näillä viidellä merkittävimmällä kotimaisella kierrätysravinteiden lähteellä voitaisiin korvata 60 % Suomen maatalouden käyttämästä väkilannoitefosforista ja 13 % käytetystä väkilannoitetypestä.
Moni ratkaisu on valmis!
Sivuvirtojen hyödyntämisratkaisuissa on vielä kehitettävää. On kuitenkin jo valmiita ratkaisuja, joilla pystytään ohjaamaan hyötykäyttöön teollisuuden sivuvirtoja. Nämä toimintamallit voidaan ottaa käyttöön ilman, että kukaan maksaa enempää tai luopuu mistään. Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja luodaan kestävämpää ruokaketjua, päästään lähemmäs ravinteiden kierrätykselle asetettuja tavoitteita sekä vähennetään ravinnehuuhtoumia pelloilta vesistöihin.
Täyttä omavaraisuutta emme voi saavuttaa, mutta lannoitteiden tuotannossa ja kasvien käyttöön päätyvien ravinteiden hyödyntämisessä meillä on osaamista sekä valmiita keinoja tehdä paljon nykyistä enemmän.
