Siirry pääsisältöön
Ravinnekuitu-hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.

Ravinnekuituhankkeessa tutkittiin sellu- ja paperiteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen käyttöä lannoite- ja maanparannusaineina kasvinviljelyssä. Maanparannuskuitujen käytöllä voidaan korvata keinolannoitteita, ehkäistä ravinteiden huuhtoutumista ja tallettaa hiiltä maaperään. Hyväkuntoinen ja kestävä maan rakenne vähentää erityisesti pellon eroosiota ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvien ravinteiden huuhtoumaa.

Maan orgaanisen hiilen määrän on pitkäaikaisen seuranta-aineiston perusteella todettu vähenevän suomalaisilla viljelymailla. Viljelymaan orgaanisen aineksen katsotaan yleisesti parantavan kasvintuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta sekä vähentävän viljelystä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Orgaaninen aines lisää maan biologista aktiivisuutta, mikä vaikuttaa suotuisasti maan rakenteen muodostumiseen ja maamurujen kestävyyteen. Biologisten vaikutusten lisäksi orgaaninen aines parantaa maan kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia mm. lisäämällä kationinvaihtokapasiteettia eli ravinteiden pidättymistä kasveille käyttökelpoisina sekä maan vedenpidätyskykyä.

Ensimmäisenä vuotena jopa 77 % vähemmän huuhtoumia

Hankkeessa jatkettiin Tekesin Green Growth-ohjelmasta rahoitetussa NSP Pulp -hankkeessa Jokioisille vuonna 2015 perustettuja kenttäkokeita, joissa oli tutkittu Soilfood Ravinne- ja Nollakuidun vaikutuksia peltomaan ravinnehuuhtoumariskiin, satoon sekä maan orgaanisen aineksen määrään.

Hanketta edeltäneessä NSP Pulp -hankkeessa maanparannuskuitujen käytön todettiin vähentävän niillä käsiteltyjen peltojen kiintoaineen huuhtoutumista ensimmäisenä käsittelyn jälkeisenä vuotena 59–77 % ja toisena vuotena 32–74 %. Fosforihuuhtouma pieneni ensimmäisenä vuotena 43–50 % ja toisena vuotena 37–63 %.

Toteutetuissa kolmannen ja neljännen vuoden seurannoissa kiintoaineen huuhtouma oli edelleen kolmantena vuonna 31–52 % ja neljäntenä vuonna 31–64 % kontrollikäsittelyä pienempi. Kokonaisfosforin huuhtouma laski kolmantena vuonna 20–36 % ja neljäntenä vuonna 28–54 %.

NSP Pulp -hankkeen ensimmäisenä vuotena Nollakuitukäsittely pienensi hieman käsittelyruuduilta korjattua satoa, mutta muilla käsittelyillä ei ole ollut satoa pienentävää vaikutusta. Nollakuitu-käsittelykään ei laskenut satoa ensimmäisen seurantavuoden jälkeen. Kuitukäsittelyt eivät ole vaikuttaneet sadon tai maaperän kadmiumpitoisuuteen.

Pitkäkestoinen vaikutus yllätti

Maanparannuskuitukäsittelyt oli alun perin tarkoitus uusia kolmen vuoden kuluttua levityksestä, mutta koska niiden huuhtoumaa pienentävä vaikutus on säilynyt koko hankkeen ajan, uusintakäsittelylle ei ole ollut tarvetta. Suoraan hankkeessa tehdyn tutkimuksen lisäksi kenttäkoe on toiminut tutkimusalustana muun muassa kuitujen maaperämikrobistovaikutuksia tarkastelevalle tutkimukselle.

Soilfoodin koordinoiman hankkeen on toteuttanut Luonnonvarakeskus. Hanketta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriön lisäksi Biolan, Metsä Group, Stora Enso ja UPM.

Posteriesitys Ravinnekuitu-hanketta edeltäneen NSPPulp-hankkeen tuloksistaLataa
Esitys Ravinnekuitu-hankkeesta Pellot ja vedet kuntoon -seminaarissa 3.4.2019Lataa

Jaa

Lue myös