Siirry pääsisältöön

KASKI-hankkeessa kehitetään yhteistyössä viljelijöiden, tutkijoiden ja alan yritysten kanssa keinoja Saaristomeren valuma-alueelle ominaisen savimaan nopeaan parantamiseen lisäämällä eloperäisiä maanparannusaineita. Hanke tuottaa viljelijöille entistä käytettävämpiä ja kannattavampia kestävän maatalouden toimintamalleja.

Hankkeessa toteutetaan monivuotista peltokoetta Qvidjan tilalla Paraisilla. Viljelykiertoon yhdistetään pellon käsittelyä erilaisilla eloperäisillä maanparannusaineilla, ja seurataan maanparannusaineiden vaikutuksia maan kasvukuntoon sekä satoon. Samalla tarjotaan alusta tutkijoille käsittelyjen vaikutusten tarkempaan tutkimiseen heidän omilla resursseillaan. 

HANKE-INFO:
Hanke-aika: 1.8.2018-31.7.2021
Osallistujat: Soilfood Oy, Ilmatieteenlaitos

Hanke tuottaa tietoa kuitujen käytöstä ja viljelyn kannattavuudesta

Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää vuonna 2016 perustetun kenttäkokeen toimintaa, jolloin tuotetaan tietoa kentällä tutkittavien tuotteiden pitkäaikaisista maanparannusvaikutuksista. Maanparannuksen hyödyt kasvavat kumulatiivisesti ajan kanssa, joten kokeesta saadaan arvokasta tietoa pitkäjänteisen maanparannustyön potentiaalista savimailla. Näin on mahdollista tuottaa viljelijöille paitsi tutkittuja, myös koepellon laidalla silminnähden toimivaksi todettuja maanparannustuotteita ja toimintamalleja.

Hanke tuottaa tietoa ja käytännön esittelyjä viljelijöille:

Hankkeen runsasmultaiselle hiuesavimaalle vuonna 2016 perustetussa kenttäkokeessa viljellään syys- ja kevätviljoja sekä monimuotoisia nurmiseoksia. Peruslannoituksena kaikilla ruuduilla lannoittamatonta kontrollikäsittelyä lukuun ottamatta käytetään väkilannoitteita, minkä lisäksi maanparannuskuitukäsittelyt (5 tonnia orgaanista hiiltä / ha) uusitaan kahden vuoden välein. Kentän muokkaus toteutetaan kevennettynä, eikä kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetä.

Tärkeimmät tulokset

Kuitukäsittelyt uusittiin edellisen kerran syksyllä 2018. Ravinne- ja nollakuitukäsittelyt levitettiin sadonkorjuun jälkeen sängelle ja muokattiin kultivoimalla 10 cm syvyyteen. Seuraavana vuonna kentälle kylvetystä kaurasta korjattiin kuituruuduilta 520-1030 kg/ha suuremmat sadot kuin saman lannoituksen saaneilta väkilannoiteruuduilta.

Seuraavana vuonna kentälle kylvetystä kaurasta

korjattiin kuituruuduilta 520-1030 kg/ha suuremmat sadot

kuin saman lannoituksen saaneilta väkilannoiteruuduilta.

Sadonlisän taustalla on todennäköisesti ollut vuoden 2018 huono kasvukausi, jolloin korjatut sadot olivat pieniä ja lannoitetyppeä on jäänyt sadonkorjuun jälkeen runsaasti maahan. Kuituruuduille levitetyt käsittelyt ovat luultavasti syksyllä hajotessaan sitoneet ylimääräisen typen, joka on vapautunut seuraavana vuonna satokasvin käyttöön. Väkilannoiteruuduilla ylimääräinen liukoinen typpi on taas luultavasti huuhtoutunut. Kuitulisäys on siis auttanut säilyttämään seuraavalle kasvukaudelle pellossa jo olevia ravinteita, jotka muutoin olisivat huuhtoutuneet vesistöihin. Tämän vaikutuksen lisäksi sadonlisään on voinut vaikuttaa myös kuituruutujen kasvukunnon parantuminen käsittelyiden seurauksena, kuten esimerkiksi vedenpidätyskyvyn tai mururakenteen kohentuminen.

Vuoden 2019 sadonkorjuun jälkeen otetuissa maanäytteissä havaittiin myös mielenkiintoisia eroja käsittelyiden välillä. Sekä ravinnekuitu- että nollakuituruutujen pH:t olivat yli viljavuusluokkaa korkeampia kuin väkilannoiteruuduilla. Eroja ei ollut havaittavissa koetta perustettaessa, eli kuitukäsittelyt ovat parantaneet maan pH:ta lähtötilanteesta, kun taas pelkkä väkilannoitus on heikentänyt sitä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston lippu ja lause

Jaa

Lue myös