KASKI-hanke tutkii maanparannusta

KASKI-hankkeessa kehitetään yhteistyössä viljelijöiden, tutkijoiden ja alan yritysten kanssa keinoja Saaristomeren valuma-alueelle ominaisen savimaan nopeaan parantamiseen lisäämällä eloperäisiä maanparannusaineita. Hanke tuottaa viljelijöille entistä käytettävämpiä ja kannattavampia kestävän maatalouden toimintamalleja.

Hanke tuottaa tietoa kuitujen käytöstä ja viljelyn kannattavuudesta

Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää vuonna 2016 perustetun kenttäkokeen toimintaa, jolloin tuotetaan tietoa kentällä tutkittavien tuotteiden pitkäaikaisista maanparannusvaikutuksista. Maanparannuksen hyödyt kasvavat kumulatiivisesti ajan kanssa, joten kokeesta saadaan arvokasta tietoa pitkäjänteisen maanparannustyön potentiaalista savimailla. Näin on mahdollista tuottaa viljelijöille paitsi tutkittuja, myös koepellon laidalla silminnähden toimivaksi todettuja maanparannustuotteita ja toimintamalleja.

Hanke tuottaa tietoa ja käytännön esittelyjä viljelijöille:

• Maanparannusaineiden käyttötavat ja uudet toimintamallit
• Maanparannusaineiden käytön satovaikutukset
• Maanparannusaineiden vaikutukset maan rakenteeseen, muokkautuvuuteen ja vesitalouteen sekä sopeutuminen ilmaston lämpenemiseen ja sään ääri-ilmiöihin, kuten kuivuuteen ja märkyyteen
• Maanparannusaineiden käytön vaikutukset viljelyn kannattavuuteen

Hankkeen runsasmultaiselle hiuesavimaalle vuonna 2016 perustetussa kenttäkokeessa viljellään syys- ja kevätviljoja sekä monimuotoisia nurmiseoksia. Peruslannoituksena kaikilla ruuduilla lannoittamatonta kontrollikäsittelyä lukuun ottamatta käytetään väkilannoitteita, minkä lisäksi maanparannuskuitukäsittelyt (5 tonnia orgaanista hiiltä / ha) uusitaan kahden vuoden välein. Kentän muokkaus toteutetaan kevennettynä, eikä kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetä.

Tärkeimmät tulokset

Kuitukäsittelyt uusittiin edellisen kerran syksyllä 2018. Ravinne- ja nollakuitukäsittelyt levitettiin sadonkorjuun jälkeen sängelle ja muokattiin kultivoimalla 10 cm syvyyteen. Seuraavana vuonna kentälle kylvetystä kaurasta korjattiin kuituruuduilta 520-1030 kg/ha suuremmat sadot kuin saman lannoituksen saaneilta väkilannoiteruuduilta.

Sadonlisän taustalla on todennäköisesti ollut vuoden 2018 huono kasvukausi, jolloin korjatut sadot olivat pieniä ja lannoitetyppeä on jäänyt sadonkorjuun jälkeen runsaasti maahan. Kuituruuduille levitetyt käsittelyt ovat luultavasti syksyllä hajotessaan sitoneet ylimääräisen typen, joka on vapautunut seuraavana vuonna satokasvin käyttöön. Väkilannoiteruuduilla ylimääräinen liukoinen typpi on taas luultavasti huuhtoutunut. Kuitulisäys on siis auttanut säilyttämään seuraavalle kasvukaudelle pellossa jo olevia ravinteita, jotka muutoin olisivat huuhtoutuneet vesistöihin. Tämän vaikutuksen lisäksi sadonlisään on voinut vaikuttaa myös kuituruutujen kasvukunnon parantuminen käsittelyiden seurauksena, kuten esimerkiksi vedenpidätyskyvyn tai mururakenteen kohentuminen.

Vuoden 2019 sadonkorjuun jälkeen otetuissa maanäytteissä havaittiin myös mielenkiintoisia eroja käsittelyiden välillä. Sekä ravinnekuitu- että nollakuituruutujen pH:t olivat yli viljavuusluokkaa korkeampia kuin väkilannoiteruuduilla. Eroja ei ollut havaittavissa koetta perustettaessa, eli kuitukäsittelyt ovat parantaneet maan pH:ta lähtötilanteesta, kun taas pelkkä väkilannoitus on heikentänyt sitä.