#Kalsarihaaste

Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

#Kalsarihaaste on hauska ja havainnollinen keino tutustua maaperän pieneliötoiminnan aktiivisuuteen. Mikrobit ja sienet hajottavat maassa eloperäistä ainesta, jota puuvillakangas ja villakin ovat, saadakseen niistä energiaa ja ravinteita. Kasvitähteen hajoamista maassa jokainen viljelijä on voinut tarkastella, mutta jonkun tunnetun kappaleen hautaaminen maahan ja kaivaminen myöhemmin ylös konkretisoi maaperän pieneliöiden työtä.

Kalsareiden lisäksi viime aikoina maahan on haudattu teepusseja kansainvälisessä Teabag-index -kokeessa, jossa kahta erilaista teelaatua, rooibosta ja vihreää teetä, haudataan 8 cm:n syvyyteen peltomaahan 90 päivän ajaksi. Teepussit punnitaan ennen ja jälkeen hautaamisen, jolloin painoero kertoo maaperän pieneliötoiminnan aktiivisuudesta. Myös kalsarit olisi hyvä punnita, jotta voisimme tarkasti arvioida massahäviötä, siis pieneliötoiminnan hajotusta.

”Myös kalsarit olisi hyvä punnita, jotta voisimme tarkasti arvioida massahäviötä, siis pieneliötoiminnan hajotusta.”

Sekä kalsarihaaste että teepussikoe on kehitetty maissa, joissa kasvukausi on huomattavasti Suomea pidempi ja 90:n päivän koejaksonkin lämpötila korkeampi. Näin ollen myös mikrobiologinen hajotus on voimakkaampaa.

Sampo Järnefeltin maasta kaivetut puuvillaiset kalsarit ovat maatuneet todella hyvin 2019 #kalsarihaasteessa.
Sampo Järnefeltin elokuussa 2019 ylös kaivamat kilpailukalsarit ovat maatuneet todella hyvin 10 viikon #kalsarihaasteessa.

Heikkokuntoisissa peltomaissa pieneliöaktiivisuus voi olla niin heikkoa, ettei 90:ssä päivässä tapahdu havaittavaa muutosta hajotettavassa materiaalissa. Näin ollen aikaa voi myös pidentää. Lisäksi olisi hyvä haudata muutamat kalsarit erilaisiin maihin; hyville multaville lohkoille sekä heikommille. Näiden erot ovat mielenkiintoisia havainnoida.

”Lisäksi olisi hyvä haudata muutamat kalsarit erilaisiin maihin; hyville multaville lohkoille sekä heikommille. Näiden erot ovat mielenkiintoisia havainnoida.”

Viljelymaan pieneliötoiminnan aktiivisuuteen vaikuttaa vesitalous, maan rakenne, orgaanisen aineksen määrä, muokkausintensiteetti, lannoitus ja kemiallisten tappoaineiden käyttö. Maan aktiivisen pieneliötoiminnan voi havaita hyvästä maakellarimaisesta tuoksusta sekä hyvistä pyöreistä muruista, jotka ovat kestäviä sadetta vastaan. Pieneliötoiminta on aktiivisinta maan happirikkaassa pintakerroksessa noin 10 senttimetrissä. Puhutaan ”Fence post rotting zonesta” eli aidanseipään hajoamisvyöhykkeestä kohdasta, josta aidanseiväs aina katkeaa.

Maaperän pieneliöstö on maanviljelijän tärkein urakkaporukka, jonka hyvinvoinnista huolen pitäminen takaa hyvät sadot, pienet päästöt ja suuren hiilivaraston maassa.

#kalsarihaaste-blogin kirjoittaja Juuso Joona
Juuso Joona

Kirjoittaja on Soilfoodin perustajajäsen, intohimoinen agronomi ja tutkija.

050 360 9632

juuso.joona@soilfood.fi


Mukaan 2020 #kalsarihaasteeseen?

Toimi näin: 

Osanottajat hautaavat luonnonkuituiset alusasut 15 cm:n syvyyteen
pelloilleen toukokuun aikana.

Kalsareiden hautaamisesta otetaan kuva, joka jaetaan sosiaalisessa mediassa
hashtagilla #kalsarihaaste. Tee päivityksestä julkinen ja merkkaa Soilfood julkaisuun,
jotta saamme tiedon osallistumisestasi. 

Kalsarit kaivetaan ylös viikonloppuna 28.-30.8.2020 ja maatuneimman kalsariparin kaivanut
pääsee jakamaan maanparannusvinkkinsä muiden osallistuneiden kanssa.
Kalsareiden hautauspaikka kannattaa merkata merkkilipulla, jonka saat ladattua tulostettavaksi tästä.
Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email