Mäkelän tilalla, saaressa Kesälahden Sarvisalossa, kasvatetaan mansikkaa ja pensasmustikkaa. Tilalla on haasteena parantaa mansikalle suotuisan läpäisevän maan ravinteiden pidätyskykyä.
– Mansikkaa tykätään viljellä läpäisevissä maissa, sillä kasvi ei selviä suuressa kosteudessa tai ns. järvissä pelloilla. Silloin taimi tukehtuu, Tolvanen täsmentää mansikan tarpeita.
Kannattavuuden parantamiseksi tilalla tehdään töitä olemassa olevaa tuotantoa kehittämällä.
Mäkelän tilan historia
Mäkelän tila on perustettu Kesälahden Sarvisaloon 1900-luvun alussa. Ensimmäiset mansikantaimet istutettiin 1980 karjantuotannon ollessa pääelinkeino. Vuonna 2000 tilalla luovuttiin kokonaan karjasta ja keskityttiin erikoiskasveihin. Tilalle perustettiin 2008 maatalousyhtymä, jolloin Jaana ja Antti Tolvanen sekä Jussi Mutikainen tulivat mukaan kuvioon. Mäkelän tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2010.
Mäkelän tilalla perustuslannoitukset ennen taimien istutusta tehdään Soilfoodin kompostoidun Ravinnekuidun avulla. Tänä keväänä perustuslannoituksessa on ensi kertaa mukana myös Soilfood PK-hivenkalkki, jolla on kalkitusvaikutuksen lisäksi lannoitusvaikutus. Se sisältää merkittäviä määriä fosforia ja kaliumia sekä sivuravinteista booria, sinkkiä ja mangaania.
Kesällä keinokastelu on käytössä kaikilla peltolohkoilla, ja tarvittavat lisäravinteet menevät kasteluveden mukana kasvien juurille tihkukastelumenetelmällä.
Kompostoidun Ravinnekuidun avulla tilalla vähennetään myös ravinteiden huuhtoumariskiä kasvukerroksessa. Ravinnekuitu auttaa pidättämään ravinteita kasvin hyödyksi pitkään. Ravinnekuitu tutkitusti vähentää ravinnehuuhtoumariskiä ensimmäisenä vuotena levityksestä jopa 59-77 % ja kolmantenakin vuotena vielä 31-52 %. (Lähde: Ravinnekuitu-hanke)
“Tulokset ovat olleet lupaavia: ravinteita huuhtoutuu pellolta vähemmän.”
Antti Tolvanen
– Kyllä tällaisilla läpäisevillä maalajeilla ravinteiden pidätyskyky on toteutunut Ravinnekuitujen avulla, Tolvanen pohtii. – Joka viikko otetaan kesällä lehtinäytteet ja lähetetään ne labraan, jotta nähdään mitä ravinteita sieltä puuttuu. Tulokset ovat olleet lupaavia: ravinteita huuhtoutuu pellolta vähemmän.
PK-hivenkalkilla voidaan myös edistää maan mikrobien toimintaa ja parantaa ravinteiden sekä veden pidätyskykyä. Tuotteen käytön vaikutuksia on vielä kuitenkin liian aikaista arvioida.
Sarvisalo sijaitsee maantieteellisesti hyvin suotuisassa paikassa erikoiskasviviljelylle. Pyhäjärvellä isossa saaressa sijaitsevalla Mäkelän tilalla on hallaa harvoin, vain noin 10-15 vuoden välein ja säiden ääri-ilmiöitä ei tilalla ole koettu.
– Tämä johtuu kolmesta isosta vesistöstä, jotka pitävät ilmaston lauhkeana. Pyhäjärven lisäksi lähellä sijaitsee Saimaan Puruvesi ja 35 kilometrin päässä Venäjän rajan takana liplattaa Laatokka. Se ei tänä talvena esimerkiksi jäätynyt umpeen ollenkaan.
– Meillä on erikoinen mikroilmasto täällä isossa saaressa Pyhäjärvellä. Kasvukausi jatkuu aina pitkälle syksyyn suurten vesistöjen ansiosta ja sateisinakaan kesinä esimerkiksi ukkoset eivät yleensä pääse vesien yli tänne tilalle, Tolvanen kertoo.
Mäkelän tilalla tehdään asiat kestävästi. Tilalla hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja ja väkilannoitteita korvataan aina mahdollisuuksien mukaan kierrätyslannoitteilla ja -maanparannusaineilla. Tila onkin ollut yksi ensimmäisiä marjatiloja, joka on ottanut Soilfoodin Ravinnekuidut käyttöön niiden tultua markkinoille 2016.
– Ravinnekuituja on ollut helppo käyttää ja Soilfoodin myyjältä on saanut apua maanparannusaineiden käyttömäärien laskentaan. Levittäjä on löytynyt näppärästi, ja käytössä on ollut moderni levityskalusto, Tolvanen kehuu yhteistyötä Soilfoodin kanssa.
– Kaikki rahdit ja aikataulutukset ovat onnistuneet aina, vaikka on liikuteltu määrinä monia satojatuhansia kiloja.
Mäkelän tilan levitykset on hoitanut Soilfoodin urakoitsija Kari Pekonen Ranch Services Oy:stä.
“Kaikki rahdit ja aikataulutukset ovat onnistuneet aina, vaikka on liikuteltu määrinä monia satojatuhansia kiloja.”
Antti Tolvanen
Saaressa sijaitsevan Mäkelän tilan ajatuksena ei ole kasvattaa peltopinta-alaa vaan parantaa jo olemassa olevaa tuotantoa.
– Kaikki peltokapasiteetti on noin neljän kilometrin säteellä, koska ollaan täällä saaressa. Me ajatellaan tämä niin, ettei peltopinta-alan kasvattaminen ole se juttu. Nykyisen tuotannon kehittäminen ja toiminnan tehostaminen on tärkeämpi päämäärä, Tolvanen summaa.
Tilan peltomaiden kasvukunnosta ja tuottavuudesta huolehditaankin myös monimuotoviljelymenetelmin. Mansikkaa viljellään 3-4 vuotta ja sen jälkeen välikasveina pelloilla on muutaman vuoden tattaria ja yksivuotista heinää. Aiemmin välikasveina on viljelty myös kauraa, ruista ja hernettä. Monipuolisella viljelykierrolla taataan maaperän monimuotoisuuden säilyttäminen.
Referenssi
27.7.2021
Luomuviljelijänä Tommi Hasun tavoite on selvä: nostaa keskisatoja ja pienentää satojen välisiä vaihteluja. Keinona on maan hoito. – Luomussa on oltu kohta 25 vuotta, ja koko tämän ajan olemme toimineet maan ehdoilla. Nyt koko maatalousyhteiskunnassa on alettu puhua maan huollosta jo laajemminkin, Hasu sanoo.
Lue lisää
Kalkit
15.6.2021
Rakennekalkituksessa tavoitteena on parantaa savimaan mururakennetta pitkäaikaisesti. Kun vedenläpäisevyys paranee ja pH nousee, ovat ravinteet pellolla kasvien saatavilla ja pienempi osa niistä huuhtoutuu vesistöihin.
Lue lisää
Kalkit
15.6.2021
Mikä on oikea pellon kalkitus määrä? Mikä tuote sopii lohkolle parhaiten? Kalkitusta kannattaa suunnitella rauhassa. Kalkitusaineissa on eroja, ja tuotevalinnalla on suuri merkitys tulevaisuuteen.
Lue lisää