Kuitulietteestä pellolle ravinteiksi – jo yli kymmenen vuotta yhteistyötä Soilfoodin kanssa
MM Groups’s Press release, 28.8.2026 / Read more (in English)
MM Kotkamillsin tehdasalueelta lähtee joka viikko noin kymmenen rekallista kuitulietteestä jalostettua tuotetta kohti uusia käyttökohteita. Tehdastuotannon sivuvirtana syntyvässä jakeessa on muun muassa typpeä, fosforia ja kaliumia – samoja ravinteita, joita tarvitaan maanviljelyksessä. Soilfood jalostaa kuitulietteestä tuotteita, joita voidaan käyttää lannoitteina ja maanparannusaineina suomalaisilla pelloilla. Samalla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä vaihtoehdoilla.
MM Kotkamills ja Soilfood ovat tehneet yhteistyötä jo yhdentoista vuoden ajan. Vuosien aikana siitä on tullut yksi tehtaan kiertotaloustyön näkyvimmistä käytännön esimerkeistä.
– Olen aina pitänyt Soilfood-yhteistyötä malliesimerkkinä kiertotaloudesta. Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine ja liiketoimintaa. Tämä on loistava esimerkki siitä, mitä kiertotalous parhaimmillaan on, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Erkko Saarinen.
– Pitkäjänteinen kumppanuus tuo toimintaan ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Se antaa mahdollisuuden kehittää prosesseja, parantaa laatua ja löytää sivuvirralle yhä korkeampia hyötykäyttöratkaisuja. Tästä hyötyvät ketjun kaikki toimijat teollisuudesta maatalouteen ja ympäristöön, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodilta.
Mitä kuituliete oikeastaan on?
Kuituliete syntyy jätevedenpuhdistusprosessissa, kun paperi- ja kartonkitehtaan tuotannosta tulevaa vettä käsitellään ja siitä erotetaan kiintoaines talteen.
– Käytännössä kyse on prosessistamme peräisin olevista kuiduista, jotka kerätään talteen jätevedenpuhdistamollamme. Lietettä kuivataan ja varastoidaan tehdasalueella ennen jatkokäsittelyä, Saarinen kertoo.
MM Kotkamillsin tehdasalueella sijaitsevilla kentillä liete jalostetaan ja hygienisoidaan. Tämän jälkeen se kuormataan rekkoihin ja kuljetetaan edelleen hyödynnettäväksi maataloudessa. Liete jalostetaan ja hygienisoidaan.
Vuonna 2025 MM Kotkamillsin sivuvirroista valmistettuja maanparannuskuituja käytettiin yhteensä 1 357 hehtaarilla viljelysmaata.
– Yksi tärkeimmistä ympäristöhyödyistä liittyy maaperän kasvukuntoon. Hyvä maa sitoo vettä ja ravinteita paremmin, jolloin niitä huuhtoutuu vähemmän vesistöihin. Se on merkittävä hyöty myös Itämeren kannalta, Saarinen kertoo.
Tutkimusten mukaan maanparannuskuitujen ja rakennekalkkien käyttö voi vähentää ravinnehuuhtoumia pelloilta jopa 50 prosenttia.
Parempi vaihtoehto kuin polttaminen
Jos kuitulietteelle ei olisi nykyistä hyötykäyttökohdetta, yleisin vaihtoehto olisi sen energiahyödyntäminen eli polttaminen.
– Polttaminen on toki hyötykäyttöä, mutta jätehierarkiassa se ei ole läheskään paras vaihtoehto. Kun ravinteet voidaan kierrättää takaisin käyttöön, säilytetään materiaalin arvo paljon paremmin, Saarinen toteaa.
Kehitystyö jatkuu
MM Kotkamills ja Soilfood käyvät säännöllisesti läpi mahdollisuuksia hyödyntää entistä enemmän tehtaalla syntyviä sivuvirtoja. Yksi kehityskohde on lietteen kuiva-ainepitoisuuden kasvattaminen.
– Soilfoodille kuivempi liete on parempi vaihtoehto, joten tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksia optimoida kuivatusprosessia. Tätä on selvitetty myös erilaisten tutkimus- ja diplomitöiden kautta.
Lisäksi tarkastellaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää tehtaalla syntyviä kalkkijakeita viljelysmaiden kalkituksessa.
Yhteispeliä yli osastorajojen
Soilfood-yhteistyö koskettaa monia eri toimintoja MM Kotkamillsillä. Sellu- ja CTMP-tuotanto ovat merkittäviä kiintoaineen lähteitä, sillä tuotanto-osastot vastaavat paperi- ja kartonkimassojen valmistuksesta. Vuorostaan jätevedenpuhdistamo huolehtii mm. näiltä osastoilta syntyvien kuitupitoisten prosessivesien puhdistuksesta. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti jalostusurakoitsijan kanssa.
– Pitkään jatkunut yhteistyö ja hyvä yhteispeli takaavat sen, että materiaalit saadaan liikkeelle ilman merkittäviä viiveitä tai häiriöitä.
Vaikka MM Kotkamillsin ja Soilfoodin yhteistyö näkyy ajoittain myös hajuhavaintoina lähialueilla esimerkiksi lietteen käsittelyn ja kuljetusten yhteydessä, Saarinen muistuttaa kokonaisuuden merkityksestä.
– Ne rekat, jotka välillä huomataan kaupungilla, ovat osa kiertotalousketjua. Vaikka haju ei ole miellyttävä, se on tavallaan kiertotalouden tuoksu. Se kertoo siitä, että ravinteita ollaan siirtämässä takaisin hyötykäyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi. Lietteen aiheuttama haju ei ole ihmisille vaarallista, Saarinen sanoo.
Kiertotalous näkyy käytännössä
Soilfood-yhteistyössä kiertotalouden vaikutukset näkyvät konkreettisesti. Vuonna 2025 MM Kotkamillsin sivuvirtojen kautta palautui takaisin ruoantuotannon käyttöön muun muassa yli 144 000 kiloa typpeä ja yli 24 000 kiloa fosforia. Samalla kierrätettiin merkittäviä määriä kaliumia, rikkiä, kalsiumia ja hiiltä.
– Minuun tekee suurimman vaikutuksen se, että näemme aivan käytännössä, miten tuotannossa syntyvä sivuvirta muuttuu arvokkaaksi resurssiksi. Se säästää luonnonvaroja, hyödyttää kotimaista ruoantuotantoa ja vähentää ympäristökuormitusta, Saarinen summaa.