Päivitetty maanparannusopas auttaa viljelijää valitsemaan lohkolleen parhaiten soveltuvan aiheen
Kipsi, maanparannuskuitu ja rakennekalkki vähentävät tehokkaasti peltojen vesistökuormitusta. Vuonna 2021 julkaistu maaparannusopas viljelijöille on päivitetty. Uusi opas auttaa viljelijää valitsemaan kullekin lohkolleen sopivan maanparannusaineen ja kertoo, mitä levityksessä kannattaa käytännössä ottaa huomioon. Uudistetussa oppaassa on nyt myös tietoa maanparannusaineiden yhteiskäytöstä.
Maanparannusaineet hoitavat maan rakennetta ja vähentävät maa-aineksen sekä siihen sitoutuneen fosforin karkaamista pelloilta vesistöihin. Samalla pellot kestävät paremmin sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja rankkasateita.
Mitä oppaasta löytyy?
‣ apua oikean aineen valintaan lohkokohtaisesti
‣ käytännön ohjeita levityksen suunnitteluun
‣ tietoa kipsin, kuidun ja rakennekalkin vaikutuksista maahan
‣ tietoa aineiden hyödyistä vesistöille
‣ tuoretta tutkimustietoa aineiden yhdistelemisestä
Maanparannusaine valitaan pellolle aina lohkokohtaisesti viljavuusanalyysin perusteella. Maanparannusaineen valintaan vaikuttavat maan P-luku eli fosforin määrä, pH-arvo, johtoluku eli vesiliukoisten suolojen pitoisuus, ravinteiden pitoisuudet ja ravinnesuhteet, maalaji sekä multavuus.
Maanparannuskuitu ruokkii maan pieneliöstöä
Maanparannuskuidut sopivat lähes kaikille pelloille. Ne lisäävät pellon orgaanista ainesta ja ruokkivat maan pieneliöstöä, mikä vahvistaa maamuruja. Suurin hyöty saadaan vähämultaisilla, hienojakoisilla kivennäismailla, joilla eroosio on huomattavaa.
Luonnonvarakeskuksen kymmenvuotisessa kenttäkokeessa Jokioisissa valumavesien maa-aineksen ja kokonaisfosforin pitoisuudet puolittuivat kuitulevityksen jälkeen. Vielä neljän vuoden kuluttua pitoisuudet olivat kolmanneksen pienemmät kuin käsittelemättömillä verrokkilohkoilla.
Kuituja on kolmea tyyppiä: ravinteita sisältävät kompostoitu ja kalkkistabiloitu ravinnekuitu sekä nollakuitu. Nollakuitu sopii erityisesti korkean fosforiluvun maille, koska ravinteet eivät rajoita sen levitysmääriä.
Rakennekalkki parantaa savimaan mururakennetta
Rakennekalkki parantaa savimaan mururakennetta ja vedenläpäisykykyä ja nostaa samalla maan pH-arvoa. Vesiensuojeluhyöty on suurimmillaan huonorakenteisilla savipelloilla, joiden johtoluku on alhainen. Jo 1 000 kiloa aktiivista kalkkia hehtaarille riittää vähentämään valumaveden sameutta.
Eurajoella ja Turussa vuosina 2019–2024 tehdyissä tutkimuksissa rakennekalkitus vähensi maa-ainesfosforin pitoisuutta oja- ja salaojavesissä. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen Paimion kokeissa rakennekalkitus nosti satotasoja etenkin matalan pH:n lohkoilla.
Ilmastosyistä opas suosittelee kierrätys- ja sivuvirtapohjaisia rakennekalkkeja, joiden valmistuksen päästöt ovat pienemmät. Soilfoodin tuotteet jalostetaan teollisuuden sivuvirroista, jolloin ne kiertotaloustuotteina sopivat tähän suositukseen.
Kipsi sopii rannikon savipelloille
Maanparannuskipsi soveltuu parhaiten savimaille, joilla se sitoo maahiukkasia suuremmiksi mikromuruiksi. Kipsikäsittely vähentää sekä maa-ainekseen sitoutuneen että liuenneen fosforin huuhtoutumista, ja vaikutus näkyy nopeasti valumavesien kirkastumisena.
Vuoden 2025 loppuun mennessä kipsiä on levitetty yli 84 000 peltohehtaarille Saaristomeren, Suomenlahden ja Pohjanlahden valuma-alueilla, ja yli 2 000 tilalla on kokemusta sen käytöstä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan kipsinlevitys on vähentänyt Itämereen päätyvää fosforikuormaa 117 tonnia vuosina 2020–2025. Kipsin käyttöä ei suositella järvien valuma-alueilla, pohjavesialueilla eikä Natura-alueilla, vaan näille alueille valitaan jokin muu kolmesta menetelmästä..
Uutuutena maanparannusaineiden yhdistely
Päivitetty maanparannusopas kokoaa yhteen tietoa maanparannusaineiden yhdistelystä. Luonnonvarakeskuksen AIN3-hankkeessa koottiin yhteen yli 40 tutkimus- ja koeaineistoa. Niiden perusteella kaikki kolme ainetta vähentävät maa-ainekseen sitoutuneen fosforin huuhtoutumista.
Liedon Savijoen valuma-alueella tehdyssä kokeessa maanparannusaineilla käsiteltyjen peltojen eroosio oli noin 8 prosenttia pienempää kuin käsittelemättömällä vertailualueella. Lisäksi tutkitaan kipsin ja lannan sekä kipsin ja kuidun yhteiskäyttöä. Kipsi vaikuttaa nopeasti, ja kuidun pitkäkestoinen vaikutus jatkaa työtään maaperässä senkin jälkeen, kun kipsin teho hiipuu.
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki:
maanparannusopas viljelijöille
Tutustu tuotteisiin
Valikoimassamme on maanparannuskuituja ja kalkkeja kotimaisen teollisuuden sivuvirroista. Voit perehtyä tuotteisiin sivuillamme ja tehdä tilauksen Soilfoodin verkkokaupassa.
Opas Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – Maanparannusopas viljelijöille on toteutettu Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Turun yliopiston, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Päivityksen on rahoittanut ympäristöministeriö osana hanketta Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet (AIN3). Lisätietoja: proagria.fi/hankkeet/kipsikuiturakennekalkki