Juuso Joona, Tyynelän tila Joutseno

Regeneratiivinen viljely vahvistaa maan mikrobitoimintaa

Juuso Joona, agronomi ja Soilfoodin perustajajäsen, viljelee regeneratiivisin eli uudistavin viljelymenetelmin monipuolisesti peltoviljelykasveja Tyynelän tilallaan Joutsenossa. Viljelyssä on esimerkiksi luomusiemen- ja elintarvikeviljoja sekä -palko- ja -öljykasveja.

– Tilan haasteina ovat maalajien herkkyys tiivistymiselle ja heikolle rakenteelle, mitkä vaativat erityistä huomiota viljelyssä, Joona kertoo.

Nurmien ja karjanlannan poistuminen viljelykierrosta 1980-luvun lopulla karjasta luopumisen yhteydessä heikensi tilan maiden kasvukuntoa merkittävästi.

– Sen jälkeen seuranneen yksipuolisen viljanviljelyn myötä maan rakenne ja kasvukunto olivat heikkoja ja niitä lähdettiin systemaattisesti parantamaan 2000-luvun alussa keventämällä muokkausta, monipuolistamalla viljelykiertoa ja käyttämällä orgaanista lannoitusta. Tämä johti hyviin tuloksiin ja mm. maanparannuskuitujen käytön kehittämiseen.

Maan multavuus onkin pystytty parhailla lohkoilla jo kaksinkertaistamaan tilalla viimeisen 15 vuoden aikana. Multavuus on noussut parhaimmillaan neljästä prosentista jo lähelle kymmentä, mikä on tilalla tavoitteena pintamaan multavuudelle. – Tämän jälkeen pyritään multavaa kerrosta syventämään etenkin syväjuuristen kasvien avulla, Joona jatkaa.

Ratkaisu kasvukuntoon uudistavasta viljelystä

Peltoviljakasvien ohella Joona tuottaa tilallaan arvokasta tutkimustietoa sekä käytännön kokemuksia maan kasvukunnon korjaamisesta. Tietoa tuotetaan erilaisin kokein useissa eri tutkimushankkeissa sekä tilan omissa havaintokokeissa, mitkä keskittyvät uudistaviin viljelymenetelmiin sekä maan kasvukunnon parantamiseen.

Uudistavassa viljelyssä maksimoidaan kasvien yhteytys jatkuvalla kasvipeitteisyydellä ja runsailla kasvustoilla. Maan pieneliötoimintaa vahvistetaan orgaanisen lannoituksen ja maanparannuksen avulla, ja mikrobeja häiritsevät toimet, kuten maan muokkaaminen ja torjunta-aineiden käyttö, pyritään minimoimaan.

– Pyrimme tilallamme jatkuvasti parantamaan tuottavuutta ja kannattavuutta sekä kasvattamaan maaperän hiilivarastoa ja ympäristön monimuotoisuutta, Joona kertoo. – Tähtäämme tähän ennen kaikkea maan kasvukunnon hoidon kautta. Vaalimme myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tällä hetkellä Tyynelän tilan tärkeimpiä tutkimushankkeita on Carbon Action, jonka yksi perustajista ja kouluttajista Joona myös on. Carbon Actionissa tutkitaan maan hiilentallennuksen menetelmiä, mittausta ja mallintamista. Lisäksi tilalla on koealat Soil Diver Agro -hankkeessa, jossa tutkitaan eri muokkausmenetelmien vaikutuksia maan pieneliömonimuotoisuuteen. Tyynelän tilalla vertailussa ovat kyntö ja kasvustoon suorakylvö.

Soilfoodin viljelykiertolannoitusmalli

Soilfoodin viljelykiertolannoitusmalli on kehitetty Tyynelän tilan viljelymallin perusteella. Viljelykiertolannoitusmallin tarkoituksena on sovittaa maanparannus- ja lannoitustoimenpiteet kukin parhaaseen mahdolliseen vaiheeseen viljelykiertoa sekä kasvukautta. Maanparannustoimet, joissa levitetään suuria massoja maanparannuskuituja, tuhkia tai kalkkeja, pyritään ajoittamaan mahdollisimman hyvin kantavalle pellolle esimerkiksi lopetettaessa nurmia tai aikaisin korjattavien kasvien sadonkorjuun jälkeen. Näillä toimilla saadaan peltoon usein eloperäisiä ravinteita koko viljelykierron ajalle. Liukoiset ravinteet täydennetäänkin kasvukauden alkuvaiheessa mieluiten kasvien oraille tai taimille. Edelleen kasvukauden aikana voidaan tehdä täydennyslannoitusta mittaamalla todettuun tarpeeseen.

– Pyrimme nostamaan orgaanisen aineksen määrää maassa maanparannuskuitujen avulla. Samalla saadaan maahan runsaasti pieneliöstöä, orgaanisia ravinteita sekä hivenravinteita, Joona sanoo.

Tasapainoinen lannoitus varmistaa onnistuneet satotasot

Tyynelän tilan maan happamuutta säädetään tuhkapohjaisilla tuotteilla, joilla myös saadaan monipuolisesti ravinteita maahan. Mahdolliset hivenravinnepuutokset korjataan yksiravinteisilla hivenlannoitteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi boori, sinkki ja kupari. Käytettävät määrät perustuvat maa-analyyseihin. Hivenlannoitustoimet tehdään tilalla pääsääntöisesti nurmien lopetuksen yhteydessä hyvissä olosuhteissa.

– Täydennyslannoitusta typen, kaliumin ja rikin osalta tehdään meillä keväällä ja alkukesällä kasvien oraille levittämällä Soilfood Boost -väkevöityä Ravinneseosta sijoittavalla lietteenlevittimellä siten, että startiksi saadaan noin 50 kg liukoista typpeä, Joona kertoo. – Herneelle käytämme SOILI-raelannoitetta tuomaan kaliumia ja rikkiä, joita herne käyttää runsaasti.

Kasvukauden aikana tilalla tehdään kasvinesteanalyysejä, joiden perusteella täydennetään lannoitusta lehtilannoituksena esimerkiksi mangaanin osalta.

Syyskasvien onnistuneen talvehtimisen varmistamiseksi käytetään SOILIa sekä PK-hivenkalkkia, joissa on paljon kaliumia ja mangaania. Ravinteet tuovat kasveille talvenkestävyyttä ja PK-hivenkalkilla hoituu samalla tilan fosforilannoitus.

– PK-hivenkalkkia riittää noin 2 t/ha tuomaan riittävän määrän syyskasvien tarvitsemia ravinteita. Ravinteita saadaan kaliumia noin 50 kg, mangaania 14 kg, fosforia 14 kg sekä runsaasti hivenravinteita. Tällä määrällä on lievästi neutralisoiva vaikutus. Jos pH on alhainen, voisi PK-hivenkalkkia käyttää enemmänkin, Joona toteaa.

Aktiivisen maan kasvukunnon hoidon ja viljelykiertolannoitusmallin avulla on päästy tilalla hyviin tuloksiin. – Tilamme tuottavuus ja kannattavuus on noussut koko ajan maan kasvukunnon paranemisen myötä. Tällä hetkellä kevät- ja syysviljoista saadaan 3-5 t/ha keskisatoja, syysrypsistä 1,5-2,3 t/ha ja herneestä 3-4 t/ha keskisatoja. Tavoitteena on edelleen nostaa satotasoja kasvukaudenaikaisen täydennyslannoituksen avulla, Joona kertoo.

Tutustu tuotteisiin:

Tutustu Soilfoodin viljekiertolannoitusmalliin.

Lue lisää Carbon Action -tutkimushankkeesta.