Päästövähennykset jätevedenpuhdistamoissa – Keskeisimmät keinot päästöjen pienentämiseksi

Mistä jätevedenpuhdistamoiden kasvihuonepäästöt muodostuvat ja miten niitä saataisiin vähennettyä? Nämä ajankohtaiset kysymykset ovat tälläkin hetkellä monien huulilla niin kunnissa kuin yrityksissä. Nivoksella on haettu vastausta näihin kysymyksiin ja ensimmäiset askeleet päästöjen pienentämiseksi on jo otettu.

Iida Hyytinen toimii käyttöpäällikkönä Nivoksella ja vastaa Mäntsälän kirkonkylällä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Työnsä ohessa Hyytinen opiskeli diplomi-insinööriksi LUT-yliopistossa ja teki diplomityön Nivoksen jätevedenpuhdistamon hiilijalanjäljen laskennasta, jossa hän kartoittaa jätevedenpuhdistuksessa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt GRI-raportoinnin mukaisesti. Tutkimus pureutuu Nivoksen  jätevedenpuhdistamon kasvihuonepäästöjen muodostumiseen ja niiden vähentämiseen.

– Jätevedenpuhdistamon pääasiallinen tehtävä on käsitellä jätevedet ennen kuin ne johdetaan vesistöön eikä mikään ei voi mennä sen edelle. Päästövähennykset on tehtävä tämän puitteissa, mutta ei sen kustannuksella, Iida Hyytinen painottaa.

Nivoksen  jätevedenpuhdistamolla tiivistyy halu kehittää sekä uskallus kokeilla uusia tapoja.

Suoriin päästölähteisiin haasteellisinta vaikuttaa

Tutkimuksen mukaan Nivoksen jätevedenpuhdistamon päästöistä noin 50 % oli suoria päästöjä (scope 1), 6 % epäsuoria päästöjä energiantuotannosta (scope 2) ja 44 % muita epäsuoria päästöjä (scope 3).

– Suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat jätevedenpuhdistamon typpioksiduulipäästöt noin 19 % osuudella ja jäteveden puhdistuksen metaanipäästöt 17 % osuudella.  Metaania syntyy jätevesiverkoston hapettomissa olosuhteissa bakteerien toimesta ja typpioksiduulia taas typen poistossa.

Suorien päästöjen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ei vielä täysin ymmärretä, ja siksi niitä on vaikea mitata kokonaisvaltaisesti. Mittauksia haastaa myös muun muassa puhdistamoiden alati muuttuvat prosessiolosuhteet, jatkuvatoimisen mittauksen puute ja erilaisuudet mittaustavoissa.

– Tarvitaan tarkemmat laitoskohtaiset mittaukset, jotta voidaan vaikuttaa päästöihin.

Helpoimmat keinot vähentää päästöjä

Päästöjen vähentämiseen on useita lähestymistapoja. Nopeimmat ja helpoimmat toimet liittyvät energiankäyttöön ja hankintoihin.

– Pienilläkin valinnoilla voidaan vaikuttaa, ja se on usein helpoin ja nopein tapa aloittaa. Tuotannon epäsuoriin ostoenergiaan liittyvien päästöjen (scope 2) pienentäminen onnistuu esimerkiksi ostamalla fossiilitonta sähköä. Meillä Nivoksella  on tarkoitus vaihtaa ilmastuksen kiertomäntäkompressorit uusiksi ja saada siitä energiasäästöä.  Myös päästöjen huomioiminen kuljetusten kilpailutusten tarjouspyynnöissä auttaa.

Muut epäsuorat päästöt synnyttävät noin puolet puhdistamon päästöistä. Hyytinen mainitsee esimerkkeinä lietteen käsittelyn ja käytetyt kemikaalit. Jos muihin päästöryhmiin vaikuttaminen on vielä haasteellista, scope 3 -ryhmän päästöihin vaikuttaminen on siihen nähden paljon helpompaa.

– Mäntsälässä liete käsiteltiin aiemmin kompostoimalla, mutta olemme jo siirtyneet lietteen mädätykseen, minkä ansiosta päästöjä on saatu laskettua. Mädättämisessä päästöt ovat pienemmät, koska samalla tuotetaan energiaa.  

– Selvityksessä on myös kierrätetyn sammutetun kalkin käyttö jäteveden pH:n optimoinnissa. Tutkimme, miten se soveltuu prosessiimme ja miten saamme sitä annosteltua, Hyytinen kertoo.

Mistä lähteä liikkeelle?

Muille kasvihuonepäästöjen pienentämistä miettiville jätevedenpuhdistamoille Hyytinen vinkkaa, että liikkeelle kannattaa lähteä kartoittamalla päästölähteet.

– Kun suurimmat päästölähteet on hahmotettu, on helpompi laatia tiekartta näiden päästöjen pienentämiseksi ja lähteä sitä toteuttamaan, Hyytinen tietää kokemuksesta. Vesilaitosyhdistyksellä on myös oppaita, miten lähteä pienentämään päästöjä.

Päästövähennysten merkitys jätevedenpuhdistamoissa kasvaa tulevaisuudessa. Uusi tutkimusdata auttaa ymmärtämään päästöjen muodostumista paremmin ja mahdollistaa entistä tehokkaammat ratkaisut.

– Päästöihin keskitytään yhä enemmän. Mitä enemmän tutkimusta tehdään, sitä tarkempiin tutkimustuloksiin päästään ja osataan tehdä päätöksiä sekä muutoksia toimintatapoihin.

Tutustu Iida Hyytisen diplomityöhön Mäntsälän jätevedenpuhdistamon hiilijalanjäljen laskenta.