Luonnonvarakeskus suosittaa kuitujen ja rakennekalkin tukemista kipsin rinnalla
Kipsi, rakennekalkki ja maanparannuskuidut vähentävät fosforihuuhtoumaa pelloilta tutkitusti, mutta yksikään niistä ei sovi jokaiselle pellolle. Luonnonvarakeskus esittääkin raportissaan, että valtion tukema kipsinlevitys laajennetaan koskemaan myös rakennekalkkia ja maanparannuskuituja. Näin levitysala kasvaisi ja vesiensuojelu tehostuisi.
Heinäkuussa 2026 julkaistu raportti Maanparannusaineiden vaikutukset fosforikuormituksen vähentämiseen ja käytön tukemisen vaihtoehdot käsittelee kolmea maanparannusainetta: kipsiä, rakennekalkkia ja metsäteollisuuden kuituja. Yhteenveto perustuu yli 40 tutkimukseen.
Tulosten mukaan kaikki kolme vesiensuojelumenetelmää vähentävät eroosioon liittyvää fosforikuormaa savimailla useita kymmeniä prosentteja, ja vaikutus kestää vuosia.
Suositus: tuki kaikille kolmelle aineelle
Raportin mukaan on perusteltua laajentaa tuki kaikkiin aineisiin, koska yksi aine ei ole sopiva joka paikkaan. Näin mahdollistetaan nykyistä laajempi levitysala ja tehokkaampi vesiensuojelu. Aineen valintaan vaikuttaa taloudellisten tekijöiden lisäksi pellon ominaisuudet ja käytön rajoitteet.
Raportti toteaa, että viljelijöiden halukkuus käyttää maanparannusaineita on lopulta ratkaiseva tekijä niiden käytön laajuudessa. Tämän vuoksi tulevissa hankkeissa maanparannusaineiden agronomisiakin hyötyjä on syytä arvioida.
Koska eri aineiden käytöllä on omia rajoitteitaan tai suositeltavia käyttökohteita, raportti katsoo, että kaikki vaihtoehdot on syytä pitää mukana käytännön vesiensuojelutyössä. Eri maanparannusaineita voidaan myös käyttää vuorotellen samalla pellolla, joten yhden tuotteen valinta nyt ei sulje pois muiden levittämistä myöhemmin.
AIN3-hankkeen maaperän ominaisuuksiin perustuvassa allokaatiossa kipsi oli harvimmin ensisijainen suositus lohkolle ja kuidut useimmin.
Miten tuki järjestettäisiin?
Raportin toimenpidesuositus on jatkaa nykyistä kipsinlevitystoimintaa, mutta laajentaa se koskemaan myös rakennekalkkia ja maanparannuskuituja. Toiminnan tulisi jatkossakin olla viranomaisen hallinnoimaa. Aineiden hankinta, kuljetus ja levitys hoidettaisiin keskitetysti. Valinnassa tulisi suosia kustannusvaikuttavuudeltaan parasta vaihtoehtoa aineen soveltuvuus huomioiden.
Lisäksi Luken suosituksen mukaan kipsin levityksen pitäisi olla jatkossakin maanomistajalle maksutonta. Rakennekalkin ja kuitujen tukitason määrittely vaatii erillistä analyysia. Taustalla on aineiden agronominen hyöty: kuidut tuovat peltoon orgaanista ainesta ja parantavat kasvukuntoa, ja rakennekalkki säätää maan pH:ta ja muokkaa maan rakennetta. Näiden hyötyjen vuoksi viljelijälle jäisi osa kustannuksesta.
Lataa koko raportti >
Lähde: Valtiala, J., Uusitalo, R., Kämäri, M., Ekholm, P., Soinne, H., Kahma, T., Valkama, P., Kaseva, A., Keskinen, R., Hyväluoma, J., Luodeslampi, P., Myllys, M., Bergholm, J. & Uusi-Kämppä, J. 2026. Maanparannusaineiden vaikutukset fosforikuormituksen vähentämiseen ja käytön tukemisen vaihtoehdot. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 50/2026. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 47 s.