Teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä maataloudessa voitaisiin lisätä merkittävästi

Teollisuuden sivuvirroissa kiertää ravinteita ja orgaanista aineista, jotka olisi mahdollista hyödyntää maataloudessa. – Merkittävä osa teollisuuden sivuvirroista jää vielä hyödyntämättä siitäkin huolimatta, että on olemassa valmiita toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön ilman isoja investointeja tai lisäkustannuksia. Nyt kotimaiseen lannoitetuotantoon pitäisi löytää uusia raaka-ainelähteitä, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodilta. 

Kiertotalousyritys Soilfood on edelläkävijä teollisuuden sivuvirtojen maataloushyötykäytössä. Vuonna 2021 yritys jalosti yli 300 000 tonnia sivuvirtoja maatalouteen lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Määrä vastaa noin 7 000 rekkakuormaa.

Raaka-ainelähteitä on muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuudessa sekä biokaasu- ja bioetanolilaitoksilla. Kaikkiaan maatalouteen kierrätettiin noin 1 400 tonnia typpeä, 500 tonnia fosforia ja 900 tonnia kaliumia.  

– Ravinteiden kierrätyksessä on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. Varovaisenkin arvion mukaan jalostus ja kierrätysmäärät voitaisiin monikymmenkertaistaa. Toistaiseksi esimerkiksi maanparannusaineiksi soveltuvista metsäteollisuuden lietteistä poltetaan 90 %.  

Uusia raaka-ainelähteitä kotimaiseen lannoitetuotantoon 

Typpi ja fosfori ovat maatalouden kaksi tärkeintä ravinnetta. Vuosittain Suomessa käytetään väkilannoitteina fosforia noin 11 000 tonnia ja typpeä 152 000 tonnia. Väkilannoitteiden tuotanto on riippuvainen Venäjästä, josta tuodaan niin valmiita lannoitteita kuin lannoitteiden raaka-aineita ja valmistukseen käytettävää energiaa.  

Kotimaiseen lannoitetuotantoon pitäisi nyt löytää uusia raaka-ainelähteitä, jotta huoltovarmuutta parannettaisiin. – Kannustan teollisuutta nyt tarkastelemaan omia sivuvirtojaan ja selvittämään niiden hyötykäyttömahdollisuudet. Maatalouteen tarvitaan paitsi ravinteita ja orgaanista ainesta, myös kalkitusvaikutuksen tuottavia tuotteita, Jokinen kertoo.  

Maan kasvukunto on huoltovarmuutta 

Ruoantuotannon huoltovarmuudesta puhuttaessa pitää laskea katse maahan.  

– Mitä paremmassa kunnossa maaperä on, sitä enemmän ruokaa se tuottaa. Hyväkuntoinen peltomaa tuottaa varmemmin satoa myös tilanteessa, jossa lannoitteiden ja tuotantopanosten saatavuudessa on ongelmia, kiteyttää maanviljelijä ja Soilfoodin maatalousmyynnin johtaja Sampo Järnefelt kasvukunnon merkityksen.  

Maan kasvukunto on toiseksi merkittävin satotasoa rajoittava tekijä sääolojen jälkeen. Järnefelt arvioi, että suomalaiset peltomaat ovat välttävässä kunnossa eli kehitettävää on. 

– Maan kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä on pellon vesitalous eli paljonko maa läpäisee runsaita sateita ja toisaalta varastoi vettä kuiville jaksoille, kuinka monipuolisesti viljelykierrossa on eri kasveja ja millainen on maan pH, Järnefelt antaa esimerkkejä.  

Lisätiedot: 

Eljas Jokinen
toimitusjohtaja
p. 040 703 1442
eljas.jokinen@soilfood.fi

Sampo Järnefelt
Johtaja, maatalousmyynti
p. 040 148 3545
sampo.jarnefelt@soilfood.fi