Women who farm

Niin lukee paidassani. Myönnän – olen ostanut paidan provosoidakseni ja alleviivatakseni. Provosoidakseni ne, jotka vielä kuvittelevat maatalouden olevan vain miesten hommaa. Meidän kotonamme imuriin tarttuu se, joka ehtii ja pellot muokkaa se, joka paremmin taidon taitaa. Ostin paidan alleviivatakseni rooliani niille, jotka näkevät minut vain emäntänä. Olen sitäkin ja viihdyn myös emännän roolissa, mutta olen myös päätöksen tekijä ja maatalousyrittäjä siinä missä puolisoni.

Tänään vietämme kansainvälistä maaseudun naisten päivää ja paita on päälläni.

Tänään vietämme kansainvälistä maaseudun naisten päivää ja paita on päälläni. Ennen kaikkea päivällä halutaan muistuttaa kuinka tärkeä naisten rooli maataloudessa, maaseuduilla ja näiden kehittämisessä on, ja juhlistaa naisten merkitystä maaseudun ja yhteiskuntien hyvinvoinnin luomisessa.

Vaikka aihetta juhlaan on ja päivä on tarkoitettu niin kehittyneiden kuin kehittyvien maiden maaseudun naisille, tunnen itseni typeräksi. Minähän olen onnekas, että suurin haasteeni maaseudun naisena on kuunnella vanhentuneita piikavitsejä ja juttuja jämähtäneistä sukupuolirooleista.

YK kertoo päivää käsittelevällä nettisivullaan, että globaalisti kolmannes maailman työtä tekevistä naisista työskentelee maatalouden parissa. Yleisimmin tämä kolmannes työskentelee päivittäin perheen elannon tai ravinnon eteen keräten tai kasvattaen ruokaa, polttopuita tai kantaen vettä. Globaalisti maaseudulla noin 80 % kotitalouksista ei ole vesiverkoston piirissä ja useimmiten perheiden vedensaanti on riippuvaista naisista ja tytöistä. Veden hankinta ja kaivolta kantaminen, kun lankeaa usein heidän tehtäväkseen.

Ja vaikka kehittyvän maaseudun naiset ovat yhtä päteviä viljelijöitä siinä missä miehetkin, on maan ja tuotantopanosten hankinta, saati valmiiden tuotteiden markkinointi ja myynti usein naisille mahdotonta. YK korostaa että naisten rooli uusien matalapäästöisten teknologioiden käyttöönotossa ja tiedon jakamisessa olisi merkittävä ja tästäkin syystä naisten mahdollisuuksia kohti johtajuutta kehittyvällä maaseudulla tulisi tukea.

Globaalisti vielä 2,5 miljardia ihmistä elää pienimuotoisesta maataloudesta, jota useimmiten pyörittävät naiset. Tänään puen paitani päälle noille naisille. Naisille, joiden toivon vielä jonain päivänä saavuttavan oikeuden olla tasavertainen yrittäjä ja kutsua itseään viljelijäksi – ilmastonmuutoksen torjujaksi, ei vain vaimoksi, äidiksi, tyttäreksi tai miniäksi.

Kirjoittaja on maanviljelijä, hunajantuottaja, kalastaja, osa-aikainen opettaja, yrittäjä, partiolippukunnan johtaja ja maaseudun nainen. Tiiti vastasi marraskuuhun 2019 myös Soilfoodin markkinoinnista ja viestinnästä.

Tiiti Kämäri

Lue lisää kansainvälisestä maaseudun naisten päivästä täältä.