Vastuullisuus toiminnassa

Soilfoodin tavoitteita ovat niin ekologisesti ja taloudellisesti kestävät teollisuuspalvelut kuin paremman kasvukunnon peltomaat. Soilfood jalostaa useilta eri teollisuuden aloilta vastaanotetuista sivuvirroista tuotteita maatalouteen lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Maataloudessa tuotteet mahdollistavat kestävän ja ekologisen viljelytavan, joka hillitsee ilmastonmuutosta, pienentää ravinteiden valumariskiä ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Teollinen asiakkaamme saavuttaa lisäarvoa sivuvirran ekologisesta ja taloudellisesta sekä kiertotalouden mukaisesta hyödyntämisestä. 

Yhteistyössä viljelijöiden ja kumppaneiden kanssa, Soilfood kompensoi 2336 suomalaisen hiilijalanjäljen

Mihin Soilfoodin vastuullisuus perustuu? 

Kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen. Kun kasvien kasvuun tarvittavat ravinteet otetaan maatalouteen teollisuuden sivuvirroista, jotka kiertotalouden mukaisesti hyödynnetään lannoitteina, voimme välttää uusiutumattomien luonnonvarojen kuten louhittavien ravinteiden käyttöä. Vältämme myös uusien lannoitteiden valmistuksessa vaadittavat energiaintensiiviset prosessit ja fossiilisen energian käytön. Kierrätimme vuonna 2018 yhteensä 140 000 tonnia erilaisia teollisuuden biomassoja, jotka sisälsivät noin 731 tonnia typpeä, 147 tonnia fosforia, 407 tonnia kaliumia ja 266 tonnia rikkiä. 

Soil Food Web – maanalainen urakkaporukkamme 

Pellot, maaperä ja maaperän pieneliöt jalkojemme alla näyttelevät isoa roolia useiden globaalien ongelmien ratkaisukeinoissa. Myös Soilfoodin nimi tulee maan pieneliöstön ravinneketjujen verkostosta, jota kutsutaan “soil food webiksi”. Jokaisen Soilfoodin tuotteen tuotekehityksessä on kasvien ravinnetarpeiden lisäksi huomioitu tuotteen optimaaliset vaikutukset maaperän pieneliöille. Koska hyvinvoiva maan pieneliöstö huolehtii maan hyvästä rakenteesta, ravinteiden kierrättämisestä ja kasvien terveydestä, on maatalouden lannoituksessa myös syytä huomioida tämä maanalainen urakkaporukkamme.  

Soilfoodin toiminta sitoo hiiltä 

Maan pieneliöiden hyviin olosuhteisiin nojaava korkea kasvukunto takaa korkeat sadot alhaisilla päästöillä sekä mahdollistaa hiilen sidonnan maaperään, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Hyötykäyttö maataloudessa myös säästää useiden teollisuuden sivuvirtojen polton ja pienentää täten hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2018 sidoimme yhteensä 24 057 ekvivalenttitonnia hiilidioksidia. Määrä vastaa 2 336 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.

Maan rakenne avain ravinnevalumien pienentämiseen 

Maanparannuskuitumme parantavat peltomaan rakennetta maan multavuutta nostamalla, ja pienentävät täten myös ravinnepäästöriskiä vesistöihin. Ravinnepäästöjen vähentymistä on tutkittu TEKESin rahoittamassa NSPpulp-hankkeessa (2015-2017) ja tutkitaan edelleen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitetussa Ravinnekuitu-jatkohankkeessa (2018-2019). Lue hankkeesta lisää tästä. 

Myös Rakennekalkki pienentää ravinnepäästöjä erityisesti savimailla. Aihetta on tutkittu Uppsalan Yliopistossa. Voit tutustua tutkimukseen tästä. Rakennekalkki on teollisuuden sivuvirta, jonka käyttö maataloudessa vähentää louhittavan kalkkiaineksen louhimisesta ja kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä.