Soilfoodin tuottamat päästövähennykset kasvoivat yli 20 %

Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Soilfood ohjasi vuonna 2019 maatalouden lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi liki 190 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja. Näin sivuvirtojen sisältämät ravinteet ohjattiin pelloille parantamaan kasvukuntoa ja korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja sekä väkilannoitteita. 

Soilfoodin toiminta tuotti yhteensä 29 610 t CO2-ekv. päästövähennyksen. Määrä vastaa 2 875 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. 

– Taloudelliset kasvutavoitteet on Soilfoodilla asetettu erittäin korkealle, ja viime vuonna jäimme niistä, vaikka liikevaihtomme kasvoikin yli 5,2 miljoonaan euroon. On ilo huomata, että toimintamme luomat päästövähennykset kasvoivat samassa suhteessa liikevaihdon kanssa eli yli 20 %, joka vastaa 700 Suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä, summaa toimitusjohtaja Eljas Jokinen

Päästövähennys syntyy energiaintensiivisesti tuotettujen väkilannoitteiden ja neitseellisten luonnonvarojen käytön vähenemisestä sekä peltojen hiilivarastojen lisäämisestä. 

12 030 tonnia hiiltä palautui parantamaan kasvukuntoa 

Kun pelloilla hyödynnetään eloperäisiä sivuvirtoja, pidättyy osa niiden sisältämästä hiilestä. Näin maaperän hiilivarasto kasvaa. 

Viljelijälle hiilen sitoutuminen tarkoittaa parempaa maan multavuutta ja edelleen parempaa tuottavuutta. Luonnonvarakeskuksen ORANKI-tutkimushankkeessa (2016–2019) todettiin, että kivennäismaan hiilipitoisuuden prosenttiyksikön nousu lisäsi kevätviljojen satoa 230–390 kg/ha. 

Soilfood rakentaa parempaa kasvukuntoa poistamalla satoa rajoittavia tekijöitä yksitellen ja lohkokohtaisesti.

– Hiilen sitominen peltoon on paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaa, myös varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Multavampi pelto on viljelyvarmempi ja tuottaa satoa myös epävarmemmissa sääolosuhteissa, Jokinen lisää. 

Kotkamillsin tehtaan kuitulietteet ohjattiin pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia

Maatalouteen soveltuvia sivuvirtoja syntyy erityisesti metsä, bioenergia- ja elintarviketeollisuudessa. Kotkamills Oy:n paperi- ja kartonkitehtaalta kuitulietteet on ohjattu hyötykäyttöön jo useamman vuoden ajan.  

– Meille on ollut tärkeää löytää kestävä tapa, jolla tuotantomme sivuvirrat pystytään kierrättämään. Yhteistyössä Soilfoodin kanssa pystymme ohjaamaan kuitulietteen ravinteet pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet, sillä ilman lietteen ravinteiden kierrätystä nämä ravinteet pitäisi tuottaa vähemmän ekologisin keinoin, toteaa ympäristöpäällikkö Jani Heiskanen Kotkamillsistä.  

Soilfoodin kanssa yhteistyössä vähennettiin hiilidioksidipäästöjä viime vuonna noin 670 suomalaisen hiilijalanjälkeä vastaava määrä. 

– Se osoittaa, että isoissa kokonaisuuksissa jokaisella sivuvirralla on merkitystä, Heiskanen sanoo.

Lue lisää yhteistyöstä Kotkamillsin sivuilta.

Ravinteita voitaisiin kierrättää merkittävästi enemmänkin

Ravinteita sisältävien sivuvirtojen ohjaaminen maatalouden käyttöön on win-win-win-tilanne: samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä, sivuvirtojen uudelleen käyttö tuo teollisuudelle lisäarvoa ja maanviljelijä saa pelloilleen paremman kasvukunnon. 

Kierrätystuotteiden käyttämätön päästövähennyspotentiaali Suomen maataloudessa on edelleen mittava: varovaistenkin arvioiden mukaan voitaisiin saavuttaa kaikkiaan 200 000 t Co2-ekv. päästövähennykset, kun hyödynnettäisiin täysimääräisesti kaikki tällä hetkellä kierrättämättä jäävä typpi sekä teollisuudessa syntyvät kierrätyskalkit ja maanparannuskuidut. 

– Tutkimme koko ajan useissa hankkeissa teollisuuden sivuvirroista jalostettujen tuotteiden lannoitus- ja maanparannusvaikutuksia sekä kehitämme uusia ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämiseen, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen Soilfoodilta. 

INFO: Miten hiilidioksidipäästövähennykset lasketaan?

  • Orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaiheet, kuten metsäteollisuudesta peräisin olevat maanparannuskuidut sisältävät runsaasti orgaanista hiiltä. Hiilen olomuodosta riippuen käytetään laskennassa erilaisia kertoimia, joilla arvioidaan maahan jäävän pitkäikäisen hiilen osuutta. Esimerkiksi luonnonvarakeskuksen tutkimusten (Kristiina Regina, vielä julkaisematon aineisto) mukaan noin 60 % maanparannuskuitujen orgaanisesta hiilestä hajoaa peltomaassa ruokkien maaperämikrobistoa, ja 40 % hiilestä jää maahan pitkäikäiseksi (kymmeniä–satoja vuosia) hiileksi. Mikäli hiiltä sisältäviä sivuvirtoja ei hyödynnetä maataloudessa, ne tyypillisesti hävitetään esimerkiksi polttamalla. 
  • Väkilannoitetypen tuotanto on erittäin energiaintensiivistä. Päästöt tuotettua typpikiloa kohden ovat noin 3,6 kg CO2-ekv. / kg N (Yara 2019). Kierrätetyillä typenlähteillä voidaan korvata väkilannoitetyppeä, jolloin vältetään väkilannoitetypen tuotannosta aiheutuvat päästöt. Erilaisten kierrätystypen lähteiden sisältämän typen käyttökelpoisuutta kasveille voidaan arvioida olemassa olevan kokeellisen tutkimuksen tai erilaisten laskukaavojen (mm. Sullivan ym. 20101) kautta. 
  • Kalsiittikalkin (CaCO3) reagoidessa maaperässä ilmaan vapautuu hiilidioksidia 440 g CO2 / kg CaCO3. Sama päästö vapautuu riippumatta siitä, mistä käytetty kalsiittikalkki on peräisin. Kun neitseellistä louhittua kalkkia korvataan kierrätetyllä kalkilla, syntyy päästöjä vähemmän, sillä kierrätyskalkin käyttö vähentää tarvetta käyttää neitseellistä kalkkia. Kierrätyskalkin sisältämä hiili vapautuisi ilmakehään riippumatta siitä, käytetäänkö kalkki maataloudessa vai jätetäänkö se hyödyntämättä. 
  • Laskelmissa on huomioitu Soilfoodin omasta toiminnasta, kuten kuljetuksista, aiheutuneet päästöt. 

1 Sullivan, D., Andrews, N., Luna, J. & McQueen, J. 2010. Estimating N contribution from organic fertilizers and cover crop residues using online calculators. Proceedings of the 19th World Congress of Soil Science. 

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Eljas Jokinen, p. 040 7031442, eljas.jokinen@soilfood.fi

tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen, p. 0400 516 929, ossi.kinnunen@soilfood.fi

Jaa artikkeli:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email