Kuminaa kera kuitujen

Seppäsen tilalla Joutsenossa kumina otettiin kylvöön kesällä 2018 ja blogitekstin ideana on kertoa omia kokemuksia kuminan viljelystä yhden vuoden otannalla. Kumina valikoitui viljelyyn viljelykierron monipuolistamiseksi sekä parantamaan kannattavuutta. Myös varastotilojen niukkuus toimi hyvänä motivaattorina.

Osa kumina-alasta oli ollut edeltävänä vuonna säilörehunurmena ja osa kauralla. Nurmi lopetettiin kemiallisesti syksyllä 2017 ja kuolleen nurmen pintaan levitettiin 30 t/ha Soilfoodin Nollakuitua, jonka jälkeen nollakuidun niskaan annettiin syksyllä noin 15 m3/ha naudan lietelantaa, jonka ideana oli ruokkia maan mikrobistoa ja pieneliöstöä tehostaen nollakuidun hajoamista. Ala muokattiin syksyllä lannan levityksen jälkeen kerran lautasmuokkaimella ja keväällä toiseen kertaan lautasmuokkaimella, jonka jälkeen tehtiin kylvömuokkaus joustopiikkiäkeellä.

Kauralla olleelle osuudelle levitettiin toukokuun alussa kompostoitua ravinnekuitua 35 t/ha, joka muokattiin syksyllä kultivoituun peltoon joustopiikkiäkeellä. Kylvö tapahtui toukokuun viimeisellä viikolla. Osalla pinta-alaa kylvölannoitus tehtiin rakeisilla lannoitteilla ja osalla alaa käytettiin karjanlantaa. Maanparannuskuitujen tarkoituksena on lisätä maan orgaanisen aineen määrää, parantaa veden- ja ravinteiden pidätyskykyä ja parantaa entisestään kuminan hyvää esikasviarvoa tulevia kasveja ajatellen. Meille kokemattomille kuminanviljelijöille harmaita hiuksia aiheutti todella kuiva kesä, joka viivästytti kuminan pintaan tuloa ja heinäkuun puolen välin paikkeilla harkittiin jo kasvuston rikkomista, kun taimettuminen oli erittäin epätasaista.

Meille kokemattomille kuminanviljelijöille harmaita hiuksia aiheutti todella kuiva kesä, joka viivästytti kuminan pintaan tuloa ja heinäkuun puolen välin paikkeilla harkittiin jo kasvuston rikkomista, kun taimettuminen oli erittäin epätasaista.

Heinäkuun loppupuolella saatiin kuitenkin paljon kaivattuja sateita, jotka pintalevityksenä annetun lisätypen avulla siivittivät kuminan kuitenkin todella hyvään kasvuun, sillä lopputuloksella, että koko pinta-ala murskattiin loppukesän aikana kahteen kertaan rikkojen torjunnan ja kasvuston rehevyyden takia.

Runsaslumisen talven jälkeen keväällä lannoittamaan päästiin huhtikuun lopussa. Keväällä lumen alta paljastui tasainen kasvusto, joka lähti kasvuun komeasti. Kevään lannoituksen jälkeen seuraava toimenpide oli kuminakoin tarkkailu kukka-aihioista. Havaintoja kuminakoin toukista lohkolla tuli vain pari kappaletta, mutta viisaampien neuvojen mukaan ruiskutuskynnys ylittyy jo yhdestä havainnosta ja niinpä kuminakoi torjuttiin kukinnan alkuvaiheessa. Ruiskutuksessa jäi aloituspaikkaan käsittelemätön alue, jolla kuminakoi teki erittäin suurta tuhoa, josta voidaan päätellä, että torjunta oli todellakin tarpeellinen.

Puimaan päästiin elokuun toisella viikolla. Puinti tehtiin kahdessa osassa ja jälkikäteen voidaan todeta, että aloituksen kanssa olisi vielä voinut malttaa. Puintikosteus ensimmäisellä erällä oli noin 18 % ja 6 päivää myöhemmin 11 %. Kuivaus sujui ongelmitta kylmä- sekä lämminilmakuivurilla. Satotasoarvio koko pinta-alalta on 1600-2000 kg/ha, mutta tarkka tieto sadon määrästä ja laadusta saadaan, kunhan kumina toimitetaan, lajitellaan ja punnitaan Transfarmin toimesta. Puinnin jälkeen lohkolle ajettiin pintalevityksenä typpeä 20 kg/ha, jotta kasvuston varjossa riutuneet taimet vahvistuvat riittävästi tulevaa talvea varten.

Oheiskasvien torjunta on kuminanviljelyssä erittäin tärkeää. Ruiskutuksen ajoitukselle epätasainen taimettuminen aiheutti hieman haasteita, mutta lopputulos oli kuitenkin kohtuullinen. Saunakukkaa ilmaantui kauralla olleelle alalle yksittäisinä pesäkkeinä. Satotappioita tai ongelmia puinnissa ei kuitenkaan saunakukan takia tullut ja suunnitelmana on loppukesän aikana niittää lohko ja torjua saunakukkaa kemiallisesti, kun kasvusto ja olosuhteet sen mahdollistavat, jotta ensivuonnakin saadaan lohkolta korjattua puhdasta kuminaa. Suunnitelmissa on ollut päättää kumina ensi syksynä sadonkorjuun jälkeen ja kylvää perään syysvehnää.

Vuoden kokemuksella kuminan viljely on ollut positiivinen kokemus. Viljan viljelyyn verrattuna kumina vaatii hieman enemmän tarkkailua, jotta kasvinsuojelun ja kuminakoin torjunnan aikataulut osuvat nappiin. Neuvontapalvelu Transfarmilla toimii loistavasti ja ongelmatilanteissa neuvoja saa nopeasti puhelimitse!

Tsemppiä syystöihin!

Kirjoittaja opiskelee agronomiksi Helsingin yliopistossa ja työskentelee Soilfoodilla aluemyyntipäällikkönä.

Samuli Seppänen

Maatalousmyynti: Etelä-Karjala ja Etelä-Savo

040 770 0651
samuli.seppanen@soilfood.fi