11.4.2024
Wälly Kuivikekuitu testissä lypsykarjatilalla
Lue lisää
Helsingin yliopiston maataloustieteiden osaston ja kolmen kierrätyslannoitealan toimijan (Soilfood Oy, Ecolan Oy ja Helsingin seudun vesi- ja jätehuolto HSY) kanssa yhteistyössä toteuttamassa Hyvän sadon kierrätyslannoitushankkeissa (HYKERRYS, Tila-HYKERRYS ja HYKERRYS2) tutkitaan kierrätysraaka-aineista koostuvien lannoitevalmisteiden ja maanparannusaineiden toimivuutta peltokasvien viljelyssä, niiden maaperä- ja ympäristövaikutuksia sekä kierrätyslannoituksen kannattavuutta.
Me HYKERRYS-hankkeen toimijat haluamme tuoda panoksemme kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymiseen sekä ravinteiden kierrätyksen edistämiseen.
Kierrätyslannoiteala on melko nuori, ja tutkimustuloksia edellä mainituista on vielä rajallisesti saatavilla. Me HYKERRYS-hankkeen toimijat haluamme tuoda panoksemme kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymiseen sekä ravinteiden kierrätyksen edistämiseen tuottamalla tutkittua tietoa kierrätyslannoitteista niistä kiinnostuneille viljelijöille päätöksenteon tueksi sekä kierrätyslannoitetoimijoille tuotekehityksen avuksi.
Kokeilussa laaja valikoima lannoitteita ja maanparannusaineita
Syksyllä 2016 Helsingin kaupungin Haltialan tilalle perustetulla monivuotisella kenttäkokeella toteutetaan viisivuotista viljelykiertoa niin, että jokainen yritys suunnittelee ja toteuttaa omat lannoituskäsittelynsä kierron eri vaiheille omien kierrätyslannoituskonseptiensa mukaisesti. Soilfoodin lannoitussuunnitelmaan ovat tähän mennessä kuuluneet maanparannusaineet, Ravinneseokset sekä Boost-tuotteet. Helsingin yliopistolla on kontrolliruudut, joilla on lannoittamaton verrokki, ravinnetarpeen mukaan täydennetty väkilannoitekontrolli sekä pelkän typpilannoitteen saavat typpiportaat.
Kokeen suunnittelussa on ajateltu ”Vilja-Suomen” tiloja, joissa karjanlantaa ei välttämättä ole tarjolla orgaanisen aineksen lisäykseen.
Lannoituskäsittelyissä on siis edustettuna määriltään ja ravinnepitoisuuksiltaan merkittävimmät kierrätyslannoitteiden raaka-aineet metsä- ja elintarviketeollisuudesta, maataloudesta sekä yhdyskuntajätteiden prosessoinnista lanta pois lukien. Kokeen suunnittelussa on ajateltu ”Vilja-Suomen” tiloja, joissa karjanlantaa ei välttämättä ole tarjolla orgaanisen aineksen lisäykseen. Mitä mahdollisuuksia kierrätyslannoitteet tarjoavat lannan ja väkilannoitteiden sijalle ja/tai rinnalle? Kuluneiden kolmen kasvukauden aikana on käytetty niin nestemäisiä, lietemäisiä, kuivalantamaisia kuin rakeistettuja kierrätyslannoitevalmisteita, joista suuri osa käy myös luomutuotantoon. Kierrätyslannoitteissa löytyy vaihtoehtoja monenlaiselle kalustolle, joten suppeampikaan konevalikoima ei ole esteenä kierrätyslannoituksessa.
Monivuotisuus takaa tulosten laadun
Monivuotinen kenttäkoe mahdollistaa näiden kierrätyslannoitevalmisteiden monipuolisen tarkkailun. Pitkäaikaiset kokeet ovat luotettavien tulosten perusta, ja erityisesti hitaasti tapahtuvien muutosten havainnoimiseksi välttämättömiä. Peltokokeestamme saadaan esimerkiksi tietoa eri lannoituskäsittelyiden vaikutuksesta peltomaan maan hiilivarastojen kehitykseen, maamurujen kestävyyteen ja vedenpidätyskapasiteettiin. Arvokasta tietoa, jolla kartutetaan yhteistä tietopankkia niistä parhaista keinoista, joilla hyvinvoivia peltomaita ylläpidetään seuraavillekin sukupolville.
Pitkäaikaiset kokeet ovat luotettavien tulosten perusta, ja erityisesti hitaasti tapahtuvien muutosten havainnoimiseksi välttämättömiä.
Monivuotisista kokeista saadaan myös yksivuotisiin kokeisiin verrattuna paremmin käytäntöön soveltuvaa tietoa myös sadonmuodostuksen kannalta. Sääolosuhteet, erityisesti sadannan määrä ja sateiden ajoittuminen, voivat vaikuttaa satoihin enemmän kuin käytetyt lannoitteet Liebigin minimilain mukaisesti. Esimerkiksi HYKERRYS-hankkeen ensimmäisenä satovuotena 2017 härkäpavulla saatiin sateisena ja viileänä kasvukautena suorastaan valtavia, noin 6000 kilon hehtaarisatoja lannoituskäsittelystä riippumatta, kun vesi ei rajoittanut kasvua.
Kasvukausi 2018 oli puolestaan poikkeavan kuuma ja kuiva. Heinäkuun puolivälissä pahimpien helteiden aikana koepellolla kuunneltiin jatkuvaa riisimuromainosta, kun härkäpavun palot riks raks poksahtelivat auki. Satoa saatiin noin kourallinen hehtaarilta. Vuodet eivät ole veljeksiä, ja viime vuosina on mietitty, että ovatkohan edes sukua. Pidemmältä aikaväliltä saadaan laskettua keskiarvoja, jotka kertovat enemmän kuin yksittäisten vuosien huiput ja pohjakosketukset.
Kierrätyslannoitteilla väkilannoitteiden veroista satoa
Tutkimus jatkuu ja tiedon karttuessa viisastumme lisää. Tähän mennessä kertyneistä satotuloksista voidaan kuitenkin jo sanoa, että niillä kierrätyslannoitteilla, joilla ravinteita (erityisesti typpeä) voidaan annostella mineraalilannoitukseen nähden vertailukelpoisia määriä, on mahdollista saada sadon määrässä ja laadussa mitattuna yhtä suuria satoja kuin väkilannoitteilla.
Tällä hetkellä käynnissä oleva HYKERRYS2-hanke (2019-2020) on rahoitettu Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.