Siirry pääsisältöön

Soilfoodin koordinoimassa Kierrätysmaatalouden ympäristöhyötyjen mittaaminen & standardisointi -hankkeessa on tavoitteena luoda päästökaupan malli, joka kannustaa niin maanviljelijöitä kuin teollisuutta tekemään uudistavia valintoja ja luomaan kestävää ruokaketjua. Hankkeessa luodaan metodologia ja toimintamalli, joiden kautta kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden käytön ympäristöhyödyt voidaan varmentaa ja muuntaa myytäviksi päästökrediiteiksi.

Soilfoodin toiminnassa päästövähennyksiä syntyy yrityksen oman, maanviljelijöiden ja teollisuuden yhteistoiminnan kautta, kun hiiltä sidotaan maaperään ja fossiilisten lannoitteiden sijaan hyödynnetään yhteiskunnassa jo kiertävät ravinteet. 

Päästökompensaatio-hankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka kautta viljelijät voivat hyötyä kierrätystuotteiden käytöstä viljelyssä syntyvistä päästövaähennyksistä.

Teollisuudelle päästökompensaatiomalli antaisi kannustimen ohjata sivuvirtoja hyödynnettäväksi maatalouteen. 

Kierrätysmaatalouden ympäristöhyötyjen mittaaminen & standardisointi 

Aika: 1.1.2020–30.6.2021
Rahoittaja: Maaseuturahasto

Päästökompensaatio-hankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka kautta viljelijät voivat hyötyä kierrätystuotteiden käytöstä viljelyssä syntyvistä päästövähennyksistä. Teollisuudelle päästökompensaatiomalli antaisi kannustimen ohjata sivuvirtoja hyödynnettäväksi maatalouteen. 

Päästökompensaatio nähdään keinona poistaa kiertotalouden esteitä. Päästökompensaatiosta saatavalla rahallisella hyödyllä on mahdollista poistaa kierrätyslannoitteiden sekä maanparannusaineiden käytön pullonkauloja. 

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Ossi Kinnunen on Soilfoodin Tutkimus- ja tuotekehityksen päällikkö

Ossi Kinnunen

Tuotekehityspäällikkö

0400 516 929

ossi.kinnunen@soilfood.fi

Eetu Virtanen

040 834 3699

Tutkimuspäällikkö

eetu.virtanen@soilfood.fi


Mikä päästökompensaatio? Tutustu termistöön.

Hiilinielu / Hiilivarasto  

Hiilivarasto tarkoittaa biomassaan (esimerkiksi metsä), maaperään tai muuhun asiaan sitoutuneen hiilen määrää, joka on siis poissa ilmakehästä. Ilmastonmuutoksen kannalta olennaista on nimenomaan muutokset hiilivarastoissa: hiilivaraston kasvua eli sitä, että siihen sitoutuu lisää hiiltä, kutsutaan hiilinieluksi. Vastaavasti hiilivaraston pienenemistä eli sitä, että siitä vapautuu hiiltä ilmakehään, kutsutaan hiilen lähteeksi.  

Päästövähennys  

Jostain toiminnasta syntyvien päästöjen väheneminen tai kokonaan poistuminen.   

Päästökrediitti  

Päästökaupassa käytetty yksikkö päästövähennyksille ja hiilinielujen lisäyksille. Yksi päästökrediitti vastaa yhtä ilmakehästä poistettua tonnia päästöjä hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna (1 000 kg CO2-ekv.).   

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.)  

Yksikkö, jota käytetään eri kasvihuonekaasupäästöjen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen yhteismitallistamiseen. Eri kaasut vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen eri verran ja ne säilyvät ilmakehässä eri pituisen ajan. Esimerkiksi metaanin päästökerroin hiilidioksidiin verrattuna on 21- ja typpioksiduulin 310-kertainen sadan vuoden vertailujaksolla.  

Lisäisyys  

Lisäisyys tarkoittaa, että päästövähennystä ei olisi tapahtunut ilman päästökauppaa ja -projektia. Mikäli päästövaikutus syntyisi riippumatta siitä, maksaako ostaja siitä vai ei, päästökauppa ei todellisuudessa vähennä tässä tilanteessa päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa päästökauppaa ei tehtäisi. Ostaja ei siis saavuttaisi mitään vastikkeeksi rahoilleen. Luotettava ja riittävän tiukka lisäisyystarkastelu on tärkeä osa eri standardien toimintaa.  

Kaksoislaskenta  

Kaksoislaskenta tarkoittaa, että useampi taho laskee saman päästövaikutuksen hyväkseen. Päästöjä kompensoidessa on huomioitava kaksoislaskennan riski, joka on olemassa, mikäli maalla, jossa hanke toteutetaan, on kansainvälinen ilmastotavoite.  Esimerkiksi tämä voi tarkoittaa, että sama päästövähennys laskettaisiin sekä vapaaehtoiseen kompensointiin käytettynä krediittinä että osana kansallisia päästövähennystavoitteita.   


Jaa

Lue myös